Tieliikenteestä kerättiin viime vuonna verotuloja noin 8,4 miljardia euroa. Verokertymä kasvoi noin 70 miljoonalla eurolla vuoteen 2017 nähden. Tieliikenteen verokertymä on valtiolle lähes yhtä suuri tulolähde kuin valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymä, jonka määräksi budjetoitiin vuodelle 2018 noin 9,3 miljardia euroa.
Ilman polttoaineiden ja autojen myynnistä ja huoltotoiminnasta kerättyjä arvonlisäverotuloja verokertymä oli 5,5 miljardia euroa. Tästä veropotista noin 4,2 miljardia kerättiin henkilöautoilta ja noin 1,2 miljardia tavaraliikenteeltä.
Tieliikenteen verotus on Suomessa kansainvälisestikin mitattuna korkeaa. Henkilö- ja pakettiautoliikennettä verotetaan ilman arvonlisäveroja laskettuna noin 10 sentillä ja kuorma-autoliikennettä noin 20 sentillä ajokilometriä kohti.
Noin viidennes henkilöautoliikenteen veroista kerätään uuden auton hankinnan yhteydessä perittävänä autoverona, jota valtio keräsi viime vuonna noin 1,0 miljardia. Autoveron tuotto kasvoi selvästi, sillä ensirekisteröintien määrä oli viime vuonna suhteellisen korkea ja lisäksi maahan tuotiin ennätysmäärä käytettyjä autoja. Autokannan uusiutumisen nopeuttamiseksi autoveron alentamista olisi ensi hallituskaudella jatkettava, sillä autokannan ikä on kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kymmenen vuoden ajan.
Ajoneuvoveron kertymä on kasvanut viime vuosina. Ajoneuvoveron perusveroa kerättiin viime vuonna henkilöautoilta noin 650 miljoonaa euroa ja käyttövoimaveroa eli ns. dieselveroa noin 300 miljoonaa euroa.
Suurin tieliikenteen veropotti kerätään polttoaineverolla, jonka kertymä oli viime vuonna lähes 3,0 miljardia euroa. Polttoaineverokertymä on veron korotusten takia tällä vuosikymmenellä kasvanut, vaikka polttoaineen kokonaismyynti on viime vuosina pienentynyt ajoneuvojen energiatehokkuuden parantuessa.