Korkeasuhdanne on Suomessa ohi ja kasvu hidastuu tilapäisesti kansainvälisen talouden heikkenemisen takia. Edellytykset talouden kasvun nopeutumiselle ovat kuitenkin olemassa. Ostovoima kasvaa, ja kotitalouksilla on varaa kuluttaa enemmän. Rahapolitiikka jatkuu elvyttävänä.
Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talouskasvu hidastuu vuonna 2020 alle yhteen prosenttiin. Myös maailmantalouden ja euroalueen talouden kasvu on pysynyt heikkona. Suomalaisten yritysten vientiin ja investointeihin vaikuttavat kielteisesti kansainvälisen talouden epävarmuudet. Vuonna 2020 viennin kasvun ennustetaan olevan vaimeaa ja investointien jäävän vähäisiksi.
Kuluttajien luottamus on heikentynyt jyrkästi. Ennustejakson loppupuolella kulutuksen kasvuvauhdin ennustetaan olevan sama kuin ostovoimankin. Kotitalouksien säästämisaste pysyy aiempia vuosia suurempana.
Talouskasvun hidastuminen vaikuttaa työmarkkinoihin. Vuonna 2020 työttömyysasteen lasku pysähtyy väliaikaisesti eikä työllisyys olennaisesti kasva. Työttömyys pysyy kuitenkin pienempänä kuin viime vuosina. Työpaikkojen ja työntekijöiden yhteensopivuusongelmia esiintyy silti edelleen monilla aloilla ja eri alueilla.
Suomen julkista taloutta painavat työikäisen väestön määrän vähentyminen ja väestön ikääntymisestä johtuvat taloudelliset haasteet. Vuonna 2020 julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa 1,5 prosenttiin ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa taas kasvaa. Myös työn tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa.
EKP:n neuvoston arvion mukaan epävarmuus kansainvälisestä talouskehityksestä pitää euroalueen kasvunäkymät suunnilleen ennustetun mukaisena. Myös euroalueen inflaatio pysyy edelleen hintavakaustavoitetta hitaampana. Rahapolitiikan mitoitus jatkuu elvyttävänä, mikä tukee hintavakaustavoitteen saavuttamista sekä kasvun ja työllisyyden kohentumista euroalueella.