Suomi ottaa 17,8 miljardia euroa lisää velkaa vuonna 2025

Valtion lainanotto ylittää vuodelle 2025 budjetoidun (mukaan lukien kolmas lisätalousarvio) 14,3 miljardin euron nimellisarvoisen nettolainanottotarpeen 3,5 miljardilla eurolla. Nimellisarvoinen nettolainanotto pitää sisällään budjetin tulojen ja menojen erotuksen lisäksi arvioidut emissiotappiot.

Valtion todellinen lainanotto poikkeaa tyypillisesti budjetoidusta. Tänä vuonna lainanottotarvetta ovat kasvattaneet erityisesti velanhallintaan liittyvät erät. Yksityiskohtaista tietoa budjetoidun ja toteutuneen nettolainanoton eron syistä saadaan valtion tilinpäätöstietojen valmistuttua.

Velanottotarvetta on lisännyt käteisvakuuksien kasvu

Valtion tarvitsee tänä vuonna ottaa budjetoitua enemmän lainaa erityisesti siksi, että valtiolta vaaditut korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät käteisvakuudet ovat kasvaneet 3,3 miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2024 loppuun.

Valtion johdannaissopimuksiin kuuluu vakuusjärjestely, joka vähentää luottoriskiä. Käteisvakuuksia on jouduttu lisäämään, koska korkojen muutokset ja erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen eron kasvu eli korkokäyrän jyrkentyminen ovat kasvattaneet korkojohdannaisten vakuuksia. Valuuttajohdannaisten vakuudet puolestaan kasvoivat, koska euro vahvistui suhteessa Yhdysvaltain dollariin.

Valtion antamat käteisvakuudet palautetaan viimeistään kunkin sopimuksen erääntyessä eli ne ovat valtiolle saatavia, joista se saa korkotuloja. Käteisvakuuksien vaikutus lainanottotarpeeseen tulee jatkossa vähenemään, koska uusien korkojohdannaisten tekemisestä luovuttiin vuonna 2024. Aiemmin tehdyt sopimukset vaikuttavat kuitenkin käteisvakuuksien määrään sopimusten erääntymiseen asti. Vakuuksien muutokset eivät sisälly talousarvioon eivätkä siten budjetoituun nettolainanottotarpeeseen.

Velanottotarvetta ovat lisänneet myös emissiotappiot

Kun valtio huutokauppaa aiemmin liikkeeseen laskettuja kiinteäkorkoisia viitelainoja, joiden nimelliskorot ovat nykyisiä markkinakorkoja alhaisempia, valtio saa lainasta nimellismäärää vähemmän pääomaa, jolloin syntyy emissiotappiota. Tällaisessa tilanteessa valtion tulee ottaa enemmän nimellismääräistä lainaa, jotta se saa tarvitsemansa euromääräisen lainan. Toisaalta lainoista maksetaan markkinakorkoa alhaisempaa nimelliskorkoa.

Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa huomioitiin emissiotappioita noin miljardi euroa. Tämän jälkeen emissiotappioita on kertynyt vielä noin 0,4 miljardia euroa lisää.