Suomi sijoittui kärkeen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavassa vertailussa. Ensimmäisenä on Ruotsi ja toisena Tanska. Ranska on kolmantena ja Suomi neljäntenä.
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkaissut viidennen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan tasa-arvoindeksin. Indeksissä vertaillaan tasa-arvon kehitystä EU-maissa vuodesta 2010 lähtien. Sukupuolten tasa-arvon tilaa mitataan kuudella eri alueella: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys. Erityisteemana tänä vuonna on digitalisaatio ja sen vaikutukset työelämään ja sukupuolten tasa-arvoon.
Suomi paransi tulostaan jälleen
Suomi on aiemmin sijoittunut kärkikolmikkoon. Ranska ohitti Suomen viime vuonna ja pysyi edelleen edellä, vaikka Suomen pisteet nousivat enemmän. Suomen kokonaispisteet nousivat edellisestä mittauksesta 1,3 pistettä, mikä on mittauksen suurimpia nousuja. Ranska paransi kokonaistulostaan 0,5 pistettä. Ruotsi ja Tanska ovat olleet vertailun kärkisijoilla indeksin julkistamisen alusta alkaen. Suomen indeksiluku on 74,7. EU:n keskiarvo on 67,9.
Suomessa on naisten osuus päätöksenteossa kasvanut
Suomen pisteet nousivat eniten vallan osa-alueella. Nousua on sekä poliittisessa että taloudellisessa päätöksenteossa, mutta myös sosiaalisen päätöksenteon alueella. Pisteiden nousuun vaikuttivat muun muassa naisten osuuden kasvu eduskuntavaaleissa 2019 ja hallituksessa sekä naisten osuuden kasvu suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa ja eri hallintoelimissä.
Digitalisaatio ei kiinnosta naisia
Naisten ja miesten internetin päivittäinen käyttö on EU:ssa lähes tasoissa. Kuitenkin iäkkäämmistä ja matalasti koulutetuista naisista suurempi osa kuin ko. ryhmän miehistä on kokonaan internetin ulkopuolella. Naiset ovat myös selkeässä vähemmistössä ICT-alalle valmistuneista (20 %) ja ICT-tehtävissä työskentelevistä (18 %). ICT-tehtävissä työskentelevien naisten osuus on laskenut vuodesta 2010 neljä prosenttiyksikköä.
Naisia on myös vähemmän huipputeknologia-alojen tutkijoista ja insinööreistä, jotka usein toimivat uusien digitaalisten teknologioiden suunnittelijoina ja kehittäjinä. Digitalisaation myötä syntyvät uudet ammatit ovat sijoittuneet usein miesvaltaisille ICT- ja STEM-sektoreille eli luonnontieteiden ja insinöörityön aloille.