Uutisotsikot

Suomessa tarvitaan asennemuutos alkoholiin

Alkoholiin liittyvä elinkeinotoiminta ja laatuun perustuva harrastuneisuus nostavat meillä orastavasti päätään. Julkinen keskustelu on kuitenkin valtaosin alkoholiongelmalähtöistä, vaikka meidän pitäisi puhua juomakulttuurin kehittymisestä, alan työllistävästä vaikutuksesta sekä elinkeinoalan virkistymisestä.

Juomakulttuurin tulisi kehittymä ruokakulttuurin rinnalla

Suomi ei elä eristettynä muusta maailmasta, ja kuluttajien vaatimustaso onkin nousussa. Kansan ääni on vahvasti virkeän, kokeilevan mutta kohtuukäyttöä suosivan juomakulttuurin puolella. Harrastuneisuus esimerkiksi viskin ympärillä kasvaa jatkuvasti. Myös erilaisille tapahtumille olisi huomattavasti tilausta.

– Meillä on Suomessa paljon kovan tason osaamista ja ideoita esimerkiksi handcraft- ja pienpanimopuolella, mutta nykytilanteessa ne eivät pääse täyteen potentiaaliinsa. Suomessa on kansainvälisyyttä henkiviä, loistavan ruokakulttuurin ilmentymiä, kuten Ravintolapäivä, joten juomakulttuurin pitäisi päästä kehittymään luontevasti rinnakkain ruokakulttuurin kanssa, Sanoo Pernod Ricard Finlandin toimitusjohtaja Tarja Uitti.

Muualla nautinto, meillä päihde

Alkoholikeskustelua leimaa vahvasti huoli sen haittavaikutuksista. Kuitenkin kun tilastojen valossa 10 prosenttia suomalaisista kuluttaa 50 prosenttia alkoholista, tuntuu kiristyvä sääntelyinnostus alkoholitoimijan näkökulmasta ylimitoitetulta ja julkinen keskustelu yksipuoliselta. Alkoholista pitäisi voida keskustella avoimesti ja eri näkökulmista.

– Alkoholia lähestytään Suomessa pääsääntöisesti sosiaaliongelman näkökulmasta. Muualla maailmassa puhutaan nautintoaineesta, meillä päihteestä. Keskustelussa on – ja hyvä niin – monia ääniä, mutta kantavin niistä kuuluu tällä hetkellä terveysviranomaisille. Alkoholista pitäisi voida puhua avoimesti ja normaalisti osana ruokakulttuuria. Sääntelyn pitäisi kulkea enemmän alkoholialan trendien ja enemmistön kulutuskysynnän rinnalla, Uitti näkee.

Näkökulmana työllistäminen ja elinkeino

Alkoholiteollisuus on suuri välillisesti ja suoraan työllistävä ala Suomessa. Tarja Uitin mukaan ravintola-alalla olisi potentiaalia työllistää vielä huomattavasti enemmän ihmisiä, mutta verotuksellisista syistä alkoholin kulutus on siirtynyt neljän seinän sisälle kotiin. Ravintolakäytössä alkoholi olisi osa kokonaisvaltaista elämystä ja sosiaalisuutta. Toisaalta alkoholin nauttiminen on määrän ja ajan suhteen kontrolloidumpaa ravintolassa kuin kotona. Myös suomalaisten viljelijöiden saama elinkeino on merkittävä.

Toimitusjohtaja Tarja Uitti.
Toimitusjohtaja Tarja Uitti.

– Jotta matkailu-, hotelli- ja ravintola-alamme voisivat kehittyä, ne tarvitsevat investointeja ja uusia kokeilevia konsepteja. Alkoholi- ja veropolitiikan pitäisi tukea uskallusta investointeihin. Alkoholijuomat voisivat olla Suomelle huomattavasti merkittävämpi vientituote kuin ne tällä hetkellä ovat.

Uitin mukaan myös turismin kasvun tärkeydestä on syytä keskustella enemmän ja mahdollistaa suotuisa kehitys.
– Meidän tulisi Suomessa kehittää hotelli- ja ravintolakulttuuria niin, että olisimme turisteille houkutteleva matkakohde. On tärkeää ymmärtää, mikä on matkailijoiden nykyinen tarve- ja vaatimustaso ja minkälaisten matkakohteiden kanssa kilpailemme.

Tarja Uitti on seurannut suomalaista alkoholipolitiikkaa aitiopaikalta jo yli 30 vuotta. Alan konkarin mukaan Suomen suurimmat “alkoholiongelmat” liittyvät ennen kaikkea asenneilmastoon.

Katso myös

Terrorismin uhka on kohonnut Suomessa

Suurimman terrorismin uhan Suomessa muodostavat Radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät. Terrorismin …