Suomen talous jatkaa supistumistaan

Talous supistuu 4,5 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö taloudellisessa katsauksessaan. Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 2,6 prosenttia vuonna 2021 ja 1,7 prosenttia vuonna 2022.

Julkinen talous velkaantuu voimakkaasti tänä ja ensi vuonna. Julkinen talous oli alijäämäinen jo ennen taantumaa, eikä epätasapaino korjaannu epidemian laannuttua. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan, kun valtio ja paikallishallinto pysyvät alijäämäisinä, näköpiirissä oleva talouskasvu on vaimeaa ja väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja.

Maailmantalouden ennustetaan supistuvan yli 6 prosenttia tänä vuonna ja kääntyvän 5,5 prosenttiin kasvuun ensi vuonna. Maailmankauppa supistuu yli 10 prosenttia tänä vuonna mutta kasvaa ensi vuonna 6,5 prosenttia.

Sekä lyhyet markkinakorot että valtionlainojen korot ovat historiallisen alhaiset. Lyhyet korot ovat laskeneet kevään väliaikaisen nousun jälkeen. Korot nousevat maltillisesti ennustejakson lopulla.

Julkinen talous pysyy alijäämäisenä

Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna voimakkaasti noin 18 miljardiin euroon eli 7,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Myös julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvaa nopeasti.

Julkinen talous oli rakenteellisesti alijäämäinen jo ennen koronaepidemian puhkeamista. Väestön ikääntyminen on heikentänyt julkista taloutta merkittävästi jo kymmenen vuoden ajan, kun paljon julkisia palveluja ja etuuksia käyttävien ikääntyneiden määrä on kääntynyt nopeaan kasvuun. Samalla työikäinen väestö, joka veroillaan rahoittaa julkiset palvelut ja sosiaaliturvan, on alkanut vähentyä.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa menopaineita julkiseen talouteen myös tulevaisuudessa, kun erityisesti paljon sote-palveluita käyttävän yli 75-vuotiaan väestön määrä kasvaa. Siksi julkinen velkasuhde näyttäisi kasvavan koko 2020-luvun ajan. Julkisen talouden vahvistaminen 5 miljardilla eurolla vuoteen 2026 mennessä vakauttaisi velkasuhteen 70−75 prosenttiin 2020-luvun aikana. Velkasuhteen palauttaminen vuoden 2019 tasolle eli 60 prosentin tuntumaan 2020-luvun aikana edellyttäisi puolestaan julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla eurolla.

Viennin ja teollisuuden tilanne on vaikea

Vienti jatkaa vähenemistä edelleen tämän vuoden aikana. Teollisuuden loppuvuoden näkymät ovat vaisut. Palveluista ICT- ja liike-elämän palveluiden näkymät ovat paremmat kuin aloilla, jotka kärsivät suoraan liikkumisen rajoitteista ja kuluttajien luottamuksen vähenemisestä.

Yksityisten investointien kasvu on heikointa vuoden kolmannella neljänneksellä ja jatkuu heikkona vielä vuoden lopussa. Uusien asuntojen rakentaminen vähenee vuonna 2020. Uusia asuntoja aletaan rakentaa useampi tuhat vähemmän, mikä kääntää asuinrakennusinvestoinnit selvään laskuun.

Yksityisten investointien kasvu jää lähivuosina kokonaisuudessaan vaisuksi. Ennustejakson loppua kohti vahvempi kysyntä sekä kansainvälisesti että kotimaassa tukee kone- ja laiteinvestointeja. Tutkimus- ja kehitysmenot kääntyvät kasvuun valtion tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen tukemana. Kokonaisuudessaan yksityiset investoinnit vähenevät, joten niiden suhde BKT:hen laskee noin 19 prosenttiin vuonna 2022.

Kuluttajien varovaisuuden ennakoidaan vaikuttavan palveluiden kulutukseen vielä ensi vuonna. Kulutushyödykkeiden kulutus väheni alkuvuonna maltillisesti ja elintarvikkeiden kulutus jopa kasvoi hieman vuoden takaiseen verrattuna. Tavaroiden kulutuksen arvioidaan palautuvan normaalitasolleen vuoden 2021 alkupuolella.