Extralehdet Extralehdet
Rakennevuodot eivät ole painovoimaista ilmanvaihtoa. Rakenteiden raoista virtaava ilma kertoo puuttuvasta tai puutteellisesta ilmanvaihdosta. Jos korvausilma kulkeutuu asuntoon rakennevuotojen, postiluukun tai viemärin kautta, se tuo sisäilmaan hajuhaittoja ja epäpuhtauksia.
Useimmissa tapauksissa kodin ilmanvaihdon saisi hoidettua kuntoon muutamalla satasella. Ilmanvaihdon toimivuus on kiinteistön omistajan vastuulla. Taloyhtiöissä asukkaat voivat vaatia tarvittavia korjauksia. Ilmanvaihdolla on vaikutusta sekä asunnon kuntoon että asukkaiden hyvinvointiin.
Suomessa on noin 2,9 miljoonaa asuntoa. Niistä noin 600 000 asunnossa on täysin koneellinen ilmanvaihto, jossa ilmaa sekä tuodaan että poistetaan asunnosta koneellisesti. Koneellinen ilmanvaihto löytyy useimmista 2000-luvulla rakennetuista kodeista. Yli kahdessa miljoonassa suomalaiskodissa on joko painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poistoilmanvaihto. Näitä järjestelmiä suosittiin aiempien vuosikymmenten rakentamisessa.
– Painovoimainen ilmanvaihto ymmärretään helposti väärin. Tapaan toistuvasti ihmisiä, jotka kertovat, että heidän kotonaan raitis ilma tulee sisään ikkunanpielistä ja lattianraoista. Asukkaat kuvittelevat rakennevuotojen tarkoittavan painovoimaista ilmanvaihtoa, mikä ei pidä paikkaansa, kertoo Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf.
Rakenteiden läpi asuntoon vuotava ilma tuo sisäilmaan epäpuhtauksia, joista osa voi olla terveydelle haitallisia. Joskus ne voi aistia sisäilmasta poikkeuksellisina hajuina, mutta monia epäpuhtauksia ei huomaa hajusta. Ilman vaihtuminen on lisäksi riittämätöntä, mikä aiheuttaa tunkkaisuutta ja heikentää ilman laatua.
Toimiva ilmanvaihto ehkäisee kosteusvaurioita
Toimiva painovoimainen ilmanvaihto edellyttää aina korvausilma- ja poistoilmaventtiileitä, kuten koneellinen ilmanvaihtokin. Ne toimivat vain ilman koneita. Ilman vaihtuminen perustuu sisä- ja ulkolämpötilan eroon, sillä lämmin ilma pyrkii ylöspäin. Myös tuulella on iso vaikutus, sillä se luo imua ilmanvaihtohormien yläpäähän katolla.
– Jotta ilma vaihtuu riittävästi, korvausilmaventtiilit pitäisi löytyä jokaisesta makuu- ja oleskeluhuoneesta. Poistoilmaventtiilit sijoitetaan keittiöön, kylpyhuoneeseen, wc:hen ja vaatehuoneeseen. Nyrkkisääntönä voi pitää, että asunnossa pitää olla yksi korvausilmaventtiili 20 neliötä kohti. Näin korvausilmaa tulee tarpeeksi ja sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus kulkeutuvat ulos asunnosta, Schlauf kiteyttää.
Toimiva ilmanvaihto on tärkeää paitsi asukkaiden hyvinvoinnille ja asumismukavuudelle, myös asunnon kunnolle. Kosteutta syntyy jatkuvasti esimerkiksi ruoanlaitoista, pyykkien kuivatuksesta ja suihkusta. Jos se ei pääse ulos, pinnoille kertyvä kosteus voi aiheuttaa maali- ja tapettivaurioita sekä kylpyhuoneen kosteusvaurioita. Se luo myös suotuisat kasvuolosuhteet mikrobikasvustoille. Oikein toimiva ilmanvaihto ylläpitää asunnon arvoa ja vaikuttaa asunnon energian kulutukseen, sillä kostean sisäilman lämmittäminen vie enemmän energiaa.
Pullotalossa ilma etsii omat reittinsä sisään
Korvausilmaventtiilien puuttumisen aiheuttamat ongelmat korostuvat asunnoissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.
– Raittiin ilman pitäisi päästä asuntoon hallitusti korvausilmaventtiilien kautta. Todellisuudessa noin miljoonasta suomalaiskodista korvausilmaventtiilit puuttuvat kokonaan. Moniin 1970–1990-luvuilla rakennetuihin asuntoihin ne jätettiin asentamatta, koska taloista haluttiin tehdä tiiviitä energiansäästön nimissä. Näihin taloihin asennettiin usein koneellinen poistoilmanvaihto, joka ilmee ilmaa asunnosta, mutta ei venttiilejä, joista raitis ilma pääsee sisään. Asukkaiden on siis avattava ikkunoita, jotta ilma vaihtuu eikä asuntoon synny alipainetta, Schlauf kuvailee.
Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat, koneellinen poistoilma imee ilman sieltä mistä saa: rakenteiden raoista, postiluukun kautta käytävästä, pistorasioiden läpi seinästä tai viemäreistä. Välillä asukkaat tukkivat itse venttiileitä vedon tunteen tai melun vuoksi. Vanhoissa taloissa rautaluukun takana olevia venttiileitä on saatettu jopa tapetoida umpeen.
Ilmanvaihdon voi laittaa helposti kuntoon
Puutteellinen tai puuttuva ilmanvaihto ei ole asunnon pysyvä ominaisuus. Korvausilmaventtiilejä voi asentaa myös jälkikäteen. Kustannus on yleensä vain muutamia satasia. Ilman tulisi vaihtua asunnossa kaksi kertaa tunnissa. Ilman korvausilmaventtiilejä tämä ei toteudu.
– Korvausilmaventtiilien asennuspaketteja löytyy valmiina erilaisiin kohteisiin. Seinään voi porata uuden läpiviennin venttiilin asennusta varten. Jos ikkunassa on puinen tuuletusluukku, venttiilin voi helposti asentaa siihen. Vanhojen talojen seinissä oleviin rautaluukkuihin löytyy oma venttiilimallinsa. Moniin kohteisiin voi asentaa modernin korvausilmaventtiilin, joka säätää itseään termostaatilla lämpötilan mukaan. Tämä sopii erityisesti ihmisille, jotka ovat herkkiä vedon tunteelle, Schlauf suosittelee.
Helpoiten ilmanvaihdon parantamisen voi aloittaa kodeissa, joissa venttiilit on vain tukittu. Tilanne paranee avaamalla ja puhdistamalla venttiilit. Jos korvausilmaventtiilit ovat rikki, ne kannattaa vaihtaa ehjiin. Vaiva on pieni, mutta vaikutus asumismukavuuteen suuri. Vanhan venttiilin voi vaihtaa esimerkiksi termostaatilla toimivaan malliin.
Uusissa korvausilmaventtiileissä on mahdollista käyttää tehokkaita F7-luokan hienosuodattimia, jotka nappaavat lähes kaikki yli 0,4 mikrometrin kokoiset hiukkaset. Korkealaatuinen suodatin auttaa ehkäisemään terveydelle haitallisten pienhiukkasten pääsyä sisäilmaan. Tarvittaessa uusiin venttiileihin saa myös äänenvaimentimen, joka vaimentaa ulkoa kantautuvaa melua.
