Extralehdet Extralehdet
Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin. Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin sairastavuuden ja kuolleisuuden syy maailmanlaajuisesti, ja kohonnut verenpaine on merkittävin sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Tiedetään, että säännöllinen liikunta alentaa jonkin verran verenpainetta sekä parantaa insuliiniherkkyyttä ja useimmiten myös veren rasva-arvoja. Sitä ei kuitenkaan varmasti tiedetä, miten pitkäkestoinen aerobinen harjoittelu vaikuttaa verenpainemuutosten taustalla oleviin hemodynaamisiin tekijöihin. Hemodynaamisia tekijöitä ovat sydämen minuuttitilavuus eli sydämen minuutissa pumppaama verimäärä sekä ääreisverenkierron vastus. Näihin vaikuttaa myös kehon nestetasapaino.
– Tarkka annos-vastesuhde liikunnan määrän ja keston sekä sydän- ja verisuonitautien riskin vähenemisen välillä on edelleen epäselvä, kertoo sisätautiopin professori Ilkka Pörsti Tampereen yliopistosta.
Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) tekemässä seurantatutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako kahdeksan kuukauden maratonkouluharjoittelu verenpaineeseen ja millaisia mahdollisia mekanismeja taustalla on.
Tutkimuksessa maratonkouluun osallistui 45 tutkittavaa. Heidän juoksuharjoituksiaan ohjasivat Varalan urheiluopiston asiantuntijat. Kontrolliryhmässä oli 43 verrokkia, jotka eivät osallistuneet maratonharjoitteluun eivätkä muuttaneet liikuntatottumuksiaan seurannan aikana.
Tutkimuksessa sormesta mitattu systolinen verenpaine laski harjoittelulla 5.4 mmHg ja diastolinen 6.1 mmHg kontrolliryhmään verrattuna. Systolisen verenpaineen lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta diastolisen verenpaineen lasku oli. Aortan tasolla havaittiin myös verenpaineen laskua, mutta ero kontrolliryhmään ei aivan saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä. Maratonryhmässä ääreisverenkierron vastus laski alkutilanteeseen verrattuna, mikä helpottaa sydämen työtä ja selittää verenpaineen laskua. Sydämen minuuttitilavuus ei muuttunut.
Tutkimuksessa havaittiin myös säännöllisen harjoittelun aiheuttamia positiivisia muutoksia kehon koostumuksessa ja aineenvaihdunnassa: paino, painoindeksi ja rasvaprosentti laskivat, insuliiniherkkyys parani ja maksimaalinen hapenottokyky kasvoi. Lisäksi maratonryhmässä solunulkoisen nesteen määrä väheni kontrolliryhmään verrattuna, mikä kertoo harjoittelun aiheuttamasta nestetasapainon muutoksesta.
– Tutkimus osoitti, että pitkäkestoinen, ohjattu aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta ilman lääkitystä, millä on merkitystä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Lisäksi tutkimus toi uutta tietoa siitä, että harjoittelun aiheuttaman verenpaineen laskun taustalla ovat ääreisverenkierron vastuksen sekä kehon solunulkoisen nestemäärän väheneminen ilman muutoksia sydämen toiminnassa, sanoo erikoislääkäri Marjatta Pekola-Kiviniemi, jonka väitöstutkimukseen nyt tehty seurantatutkimus liittyy.
