Extralehdet Extralehdet
Raskausajan elintavoilla on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen hermostolliseen kehitykseen. Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan äiti–lapsi tutkimuksessa selvitettiin äidin raskausajan tekijöiden pitkäaikaisvaikutuksia lapsen motoriseen kehitykseen 5–6 vuoden iässä.
Terveyttä edistävä ruokavalio alkuraskaudessa edistää lapsen motorista kehitystä 5–6 vuoden iässä. Äidin korkeammalla rasvakudoksen määrällä on puolestaan epäsuotuisia vaikutuksia lapsen motoriseen kehitykseen, selviää Turun yliopiston tutkimuksesta.
Lapsilta tutkittiin motorisia taitoja, joihin kuuluvat hienomotoriikka, karkeamotoriikka ja tasapaino sekä mahdollinen kehityksellinen koordinaatiohäiriö.
Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla äideillä oli painoindeksillä määriteltynä ylipainoa tai lihavuutta. Äitien kehonkoostumus mitattiin ilman syrjäyttämiseen perustuvaa pletysmografiaa hyödyntävällä laitteella ja raskausdiabetes määritettiin sokerirasituskokeella. Raskausajan ravinnonsaantia selvitettiin kalankäyttökyselyllä ja ruokapäiväkirjoista määritetyillä ruokavaliotyypeillä, joita todettiin kaksi: terveellisempi ja epäterveellisempi.
Tutkimukseen osallistuneista lapsista 14 %:lla havaittiin kehityksellinen koordinaatiohäiriö 5–6 vuoden iässä. Luku on lähes kolminkertainen verrattuna lapsilla keskimäärin todettuun esiintymiseen.
– Tutkimuksemme on tiettävästi ensimmäinen, jossa on selvitetty kehityksellisen koordinaatiohäiriön yleisyyttä lapsilla, joiden äideillä on ylipainoa tai lihavuutta raskausaikana, kertoo väitöskirjatutkija Lotta Saros Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että lapset, joiden äideillä oli korkeampi kehon rasvamassan määrä tai rasvaprosentti, oli suurempi riski kehitykselliselle koordinaatiohäiriölle 5–6 vuoden iässä. Tutkijoiden mukaan tarkalla kehonkoostumuksen mittauksella yhteys havaittiin, kun taas karkeampaa mittaria, painoindeksiä käyttäen vastaavaa havaintoa ei tehty. Raskausdiabeteksen ja motorisen kehityksen välillä ei havaittu yhteyttä.
– Tutkimustuloksemme perusteella näyttää siltä, että äidin raskausajan suurempi rasvakudoksen määrä heijastuu lapsen heikompaan motoriseen kehitykseen, summaa Saros.
Terveellisellä raskausajan ruokavaliolla voidaan tukea lapsen motorista kehitystä
Tutkimuksessa selvisi myös, että äidin alkuraskauden terveellisempi ruokavaliotyyppi oli yhteydessä lapsen parempaan motoriseen kehitykseen, erityisesti karkeamotorisiin taitoihin 5–6 vuoden iässä. Vastaava yhteys havaittiin äidin kalankäytön ja lapsen hieno- ja karkeamotoristen taitojen välillä. Terveellinen ruokavaliotyyppi sisältää muun muassa kasviksia, hedelmiä, ruisleipää ja kalaa, joista saadaan lapsen kehitykselle tärkeitä vitamiineja ja mineraaleja. Kala on lisäksi merkittävä lähde pehmeille rasvoille, etenkin omega-3-rasvahapoille, joita tarvitaan sikiön aivojen kehityksessä.
– On todennäköistä, että raskausajan ravinto-ohjauksen kohdentaminen äideille, joilla on ylipainoa tai lihavuutta jo ennen raskautta, hyödyttäisi äitejä itseään, esimerkiksi hillitsemällä liiallista raskausajan painonnousua ja samalla tukisi heidän lastensa motorista kehitystä, pohtii professori Kirsi Laitinen, joka johtaa Turun yliopistossa Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmää.
