Aktiiviliikkujan ei kannata vältellä suolaa. Jos helteellä liikkuu paljon ja syö kaiken ruoan mahdollisimman suolattomana, kehon natriumpitoisuus voi laskea liian alhaiseksi. Siitä voi seurata pahoinvointia, lihaskramppeja ja väsymystä.
Suola nähdään yleensä pelkkänä pahana nesteiden kerääjänä. Erityisesti nuorilla naisilla on taipumus ylitarkkaan syömiseen sekä vartalon tarkkailuun ja tätä kautta myös suolattoman ruokavalion noudattamiseen.
Suolaa ei kuitenkaan saisi jättää ruokavaliosta kokonaan pois, sillä sen sisältämä natrium on ihmiselle elintärkeä mineraali. Se auttaa lihasten toiminnassa, nestetasapainon säätelyssä ja hermoimpulssien kuljetuksessa.
On jopa vaarallista olla syömättä kokonaan suolaa. Pahimmassa tapauksessa hikoillaan paljon ja vettä litkitään päivässä monta litraa, josta voi seurauksena olla jopa kehon vesimyrkytystila.
Vältä lihaskrampit
Aktiivisesti liikkuville suolat ja kivennäisaineet ovat kesälläkin tärkeitä. Voimakasta hikoilua aiheuttavan raskaan tai pitkäkestoisen treenin aikana keho menettää vettä ja suoloja. Liian vähäinen suolapitoisuus kehossa ilmenee muun muassa lihaskramppeina tai pyörryttävänä tunteena.
Tärkeää on riittävä nesteytys. Suola auttaa nesteen imeytymisessä treenin aikana ja tätä kautta ehkäisee väsähtämistä. Rasvakeitettyjä sipsejä tai suolapähkinöitä ei kuitenkaan kannata tankata loputtomiin, vaan nauttia suola mieluummin terveellisen ruuan ja juoman seassa.
Juo litra tunnissa
Nyrkkisääntö on helppo muistaa: Suomen sydänliiton suositusten mukaan suolan saantisuositus on 5 grammaa päivässä eli vajaa teelusikallinen. Juomaa kuntoilija tarvitsee 0,8–1,2 litraa tuntia kohden säästä riippuen. Kivennäisvesien kulutus kasvaa kesällä, mutta ne eivät sisällä juuri lainkaan suoloja ja kivennäisaineita. Alle tunnin treeneissä pärjää pelkällä vedellä, mutta yli tunnin kestävissä harjoituksissa hikoilee jo sen verran, että veden sekaan voi lisätä hyppysellisen suolaa.