Extralehdet Extralehdet
Hoitamattomien sairauksien taakka näkyy pitkään sekä taloudellisena että kansanterveydellisenä kuormana. Sydän- ja verisuonitautien lääkärikäynnit ovat vähentyneet, mikä voi johtaa sairauksien hoitotasapainon heikentymiseen ja jopa menetettyihin elinvuosiin.
Koronaepidemia on saanut suomalaiset arastelemaan lääkärissäkäyntiä. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyvien lääkärikäyntien määrä on Terveystalossa laskenut maaliskuun alusta 40 prosenttia. Sydän- ja verisuonitaudit ovat Suomen yleisimpiä kansansairauksia ja aiheuttavat kolmanneksen suomalaisten kuolemista.
– Ilman asianmukaista seurantaa sydän- ja verisuonitautien ennuste heikkenee. Sairaudet etenevät ja sairastumisen sekä jopa ennenaikaisten kuolemien määrä voi kasvaa. Myös poikkeustilanteen aiheuttama stressi ja vähäinen aktiivisuus voivat heikentää sydän- ja verisuonitautipotilaan vointia. On hyvin todennäköistä, että pandemiatilanteen seurauksena sydän- ja verisuonitauteihin sairastuu ja kuolee Suomessa moninkertainen määrä ihmisiä verrattuna itse koronaviruspandemian aiheuttamiin kuolemiin, kuvailee kardiologi, sisätautien erikoisalajohtaja Kristian Paavonen Terveystalosta.
Sydän- ja verisuonitaudit, esimerkiksi sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta ovat etenkin iäkkäämmän väestön merkittävä kuolinsyy ilman koronavirustartuntaakin. Vakavasti sydänsairaalle koronainfektio ja sairaalahoitoon joutuminen on usein kohtalokasta, kuten kokemukset muualta maailmasta ovat osoittaneet. Italiassa ikä ja liitännäissairaudet moninkertaistivat tehohoidon tarpeen ja kuolleisuuden.
– Mitä pidempään epidemia kestää, sitä suurempia ja pitkäkestoisempia ovat kansanterveydelliset vaikutukset. Hoitamattomien sydänvaivojen taakka seuraa meitä pitkään epidemian laantumisen jälkeenkin. Julkisen sektorin jonot sydän- ja verisuonitautien arvioon ja hoitoon ovat pitkät, mutta epidemian jälkeen ruuhka tulee olemaan valtava, kun hoitoresurssit on suunnattu kuukausien ajan koronaviruspandemian hoitoon. Epidemian aikanakin on huolehdittava kiireettömän hoidon saatavuudesta, Kristian Paavonen sanoo.
Etenkin kroonisten sydän- ja verisuonisairauksien seurantakäynnit ovat vähentyneet.
– Sydän- ja verisuonitautien seuranta perustuu vahvasti keskusteluun asiakkaan kanssa, josta ison osan voi hoitaa tarvittaessa myös etävastaanottona. Asiakkaat ovat olleet yllättyneitä siitä, miten hyvin hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaus onnistuu etävastaanotolla, joko puhelimitse tai videoyhteydellä. Arviossa hyödynnetään asiakkaan aiempia sairaskertomusmerkintöjä, sekä laboratorio- ja tutkimustuloksia ja tarvittaessa tarpeellisista lisätutkimuksista jatkossa. On tärkeää, ettei lääkärin määräämää lääkitystä omin päin muuteta tai lopeteta, Kristian Paavonen jatkaa.
Vastuu hoidosta ei ole vain terveydenhuollon toimijoilla. Jokaisen sydän- ja verisuonipotilaan tulisi myös itse aktiivisesti varmistaa hoitonsa jatkuvuus. Ei kannata peruuttaa varattua aikaa tai jättää hoitamatta vaivaa, joka on tunnistettu hoitoa tarvitsevaksi. Äkillisissä sydänoireissa tulee edelleen hakeutua hoitoon viipymättä koronaepidemiasta huolimatta.
Terveystalo mallintaa epidemian vaikutuksia kansanterveyteen ja arvioi hoitamattomien sairauksien vaikutusta myös pitkällä aikavälillä. Mallintaminen perustuu yhtiön omaan potilasdataan ja kansallisiin ja kansainvälisiin näkemyksiin epidemian kulusta.
– Todellisen kokonaiskuvan hahmottaminen on mahdollista vain tietoon perustuen. Terveystalon potilastietokannassa on 4,7 miljoonan suomalaisen terveystietoja ja meillä tehdään vuosittain noin 3,7 miljoonaa lääkärikäyntiä. Tarkastelemalla ja mallintamalla tätä dataa saadaan arvokasta tietoa epidemian vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. Koronavirus ei ole ainoa ongelmamme, sillä monet kansantaudit ja perussairaudet kuormittavat hoitamattomina terveydenhuoltoa vielä pitkään, kertoo Terveystalon johtava ylilääkäri Petri Bono.
– Tavoitteemme on, että pitkän aikavälin ennusteet koronaepidemian vaikutuksista antavat pontta myös keskustelulle siitä, miten epidemiasta selvitään. Näkemyksemme mukaan laajempi virustestaaminen (PCR) antaisi selkeämmän tilannekuvan tartuntojen leviämisestä ja epidemian rajoitustoimien mahdollisimman ripeä purkaminen sen tiedon perusteella hyödyttäisi myös kansanterveyttä, Petri Bono sanoo.
Terveystalo hyödyntää mallinnusdataa oman toimintansa kehittämisessä, mutta avaa sitä teemoittain myös suurelle yleisölle kevään aikana. Dataa tarkastelevassa asiantuntijaryhmässä on Terveystalon omia terveyden ja data-analytiikan huippuasiantuntijoita sekä yhtiön pandemiatyöryhmän tutkimus- ja asiantuntijatukena toimiva Turun yliopiston bakteriologian professori ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Pentti Huovinen.
