Ostaminen kiinalaisista verkkokaupoista on moninkertaistunut

Asiointi kiinalaisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen sivuilla on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Lähes kolmannes suomalaisista on viimeisen vuoden aikana tilannut ostoksia kiinalaisista verkkokaupoista tai markkinapaikoilta.

Kaupan liiton selvityksen mukaan loppuvuonna asiointi kiinalaisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen sivuilla on lähes kolminkertaistunut kahden vuoden takaiseen verrattuna. Marraskuussa verkkovierailuja kertyi runsaat 4,8 miljoonaa, joista 56 prosenttia päätyi Temun sivuille, 37 prosenttia Aliexpressin ja Sheinin sivuille ohjautui runsaat neljä prosenttia kävijöistä.

Verkkokauppasivujen selailu ei aina päädy ostamiseen. Selvityksen perusteella 18–79-vuotiaista naisista 30 prosenttia ja miehistä 32 prosenttia on tehnyt ostoksia kiinalaisista verkkokaupoista tai markkinapaikoilta viimeisen vuoden aikana.

Tullin tilasto joulukuulta kertoo EU:n ulkopuolisen verkkokaupan lähetysmäärien räjähdysmäisestä kasvusta. Tammi-lokakuussa enintään 150 euron arvoisissa tavaraerissä kasvua oli 1228 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tavaraerien määrä nousi vuodessa 1,7 miljoonasta 22,7 miljoonaan. Näistä Kiinasta saapui peräti 97,7 prosenttia.

Kiina-pakettien määrä haastaa tuottajavastuumallin

EU:ssa tuottajavastuun ideana on edistää kiertotaloutta niin, että jokainen markkinoille tuotteita saattava yritys, kuten kauppa, vastaa myymiensä tuotteiden jätehuollon ja kierrätyksen kustannuksista niiden elinkaaren lopussa. Tuottajavastuun ansiosta kuluttajat voivat kierrättää tuottajavastuun alaiset tuotteensa, kuten paristot ja akut, sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä pakkaukset, maksutta.

Tuottajavastuuta valvova viranomainen Suomessa on Kiina-pakettien vyöryssä kuitenkin mahdottoman tehtävän edessä, koska sillä ei ole resursseja vahtia, noudattavatko Kiinasta operoivat yritykset lainsäädäntöä ja osallistuvatko ne tuottajavastuuvelvoitteen maksujen hoitamiseen.

Käytännössä kaikkien, myös EU:n ulkopuolelta tilattujen tuotteiden jätehuollon ja kierrätyksen kustannukset jäävät pääsääntöisesti Suomessa toimivien yritysten harteille, mikä heikentää entisestään niiden kilpailuasetelmaa. Nämä yritykset kuitenkin työllistävät Suomessa ja maksavat veronsa Suomeen, minkä avulla rahoitetaan yhteiskunnan palveluita.

– Epäreilun kilpailutilanteen korjaamisessa tarvitaan ripeitä toimia EU-tasolla, toteaa Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto.

– Hallituksen on vaadittava komissiota varmistamaan, että EU:n ulkopuolelta toimivat yritykset noudattavat samaa sääntelyä ja velvoitteita, jotka EU:ssa toimiville yrityksille on asetettu. Jos alustan kautta tuotteitaan myyvä yritys ei ole hoitanut tuottajavastuuvelvoitteitaan, tulisi velvoite siirtää alustoille, Luoto tarkentaa.

Kaupan liiton selvitys perustuu Similarwebin Market Analysis -työkalun tuottamaan verkkovierailudataan sekä Kantar Finlandin viikoilla 45 ja 49 toteuttamiin kuluttajakyselyihin. Kuluttajakyselyiden otokset olivat 1063 ja 1082 18–79-vuotiasta mannersuomalaista. Jaana Kurjenoja ja Kantar Finland suunnittelivat yhteistyössä kuluttajakyselyiden kysymykset, ja Kurjenoja vastaa tulosten analysoinnista.