Extralehdet Extralehdet
NATO:n jäsenvaltiot sopivat kesäkuussa 2025 Haagin huippukokouksessa uudesta puolustusmenotavoitteesta, viisi prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) vuoteen 2035 mennessä. Kyseessä on poliittinen linjaus eikä juridisesti sitova velvoite jäsenmaille. Kunkin valtion kulloinkin voimassaoleva johto päättää itsenäisesti puolustusmenojensa määristä.
Haagissa jäsenvaltiot sitoutuivat sijoittamaan viisi prosenttia BKT:sta vuosittain ydintukipuolustusvaatimuksiin sekä puolustus- ja turvallisuuteen liittyviin menoihin vuoteen 2035 mennessä. Tavoite jakaantuu vähintään 3,5 prosenttiin BKT:sta ydintukipuolustukseen – kuten joukkoihin ja aseisiin – ja 1,5 prosenttiin laajempiin puolustukseen liittyviin toimenpiteisiin kuten kyberturvallisuuteen, sekä teiden ja siltojen mukauttamiseen raskaille sotilasajoneuvoille. NATO:n näkemys on, että turvallisuus ulottuu perinteisen sotilaallisen varustautumisen lisäksi kriittiseen infrastruktuuriin ja yhteiskunnalliseen resilienssiin. Kokonaisinfrastruktuurin toimintakyky ja huoltovarmuus energian, vesihuollon, tietoliikenteen, terveyden ja ravinnon osalta ovat elintärkeitä.
Tavoitteen luonne on poliittinen
NATO:n jäsenet sopivat merkittävästä korotuksesta puolustusmenotavoitteessaan. Se on kuitenkin luonteeltaan vain poliittinen linjaus, kuten aiempikin vuoden 2014 Walesin huippukokouksessa asetettu kahden prosentin tavoite oli. NATO:n peruskirja ei sisällä määrällisiä vaatimuksia puolustusmenoista, eikä jäsenvaltioilla ole oikeudellista velvollisuutta noudattaa tätä tavoitetta.
NATO-maat käyttävät yhteensä noin 2,71 prosenttia BKT:staan puolustukseen. Eurooppalaiset liittolaiset ja Kanada ovat kasvattaneet yhteisiä puolustusinvestointejaan tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana – 1,43 prosentista yhdistetystä BKT:staan vuonna 2014 2,02 prosenttiin vuonna 2024, jolloin ne sijoittavat yhteensä yli 485 miljardia dollaria puolustukseen.
Vuonna 2024 Puolan puolustusmenot BKT-osuutena olivat 4,12 prosenttia, korkein kaikista NATO:n jäsenvaltioista, Viron 3,43 prosentilla ja Yhdysvaltojen 3,38 prosentilla.
Muita merkittäviä puolustusmenoja omaavia maita ovat Latvia ja Liettua, joiden osuudet ylittävät 3 prosentin rajan. Kaksikymmentäkolme NATO:n jäsentä käyttää vähintään 2 prosenttia BKT:staan puolustukseen.
Poliittinen realiteetti
Yksikään NATO:n jäsen ei ole toistaiseksi saavuttanut 5 prosentin menotavoitetta, ja jotkin maat tuovat sen ilmi, ettei ole tarkoitustakaan saavuttaa sitä. Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on todennut, että 2,1 prosentin BKT-osuus riittäisi maalle NATO-velvoitteiden täyttämiseen, ja että “me emme aio tehdä sitä” viitaten 5 prosentin tavoitteeseen.
Aikataulu ja seuranta
Tavoitteen aikataulu ulottuu vuoteen 2035, ja siihen sisältyy välitarkastelu. NATO ei määrää sanktioita maille, jotka eivät tavoitetta saavuta, mutta poliittinen paine voi kasvaa erityisesti, jos turvallisuustilanne heikkenee entisestään.
Lähteet:
- NATO (2025): Defence expenditures and NATO’s 5% commitment
- Reuters (2025): NATO agrees to higher defence spending goal
- CNBC (2025): NATO allies agree to higher 5% defense spending target
- Statista (2024): NATO defense spending by country 2024
- Atlantic Council (2024): NATO Defense Spending Tracker
