Miten influenssan ja koronan erottaa toisistaan

Influenssan, koronaviruksen ja tavallisen flunssan aiheuttamat oireet voivat muistuttaa paljon toisiaan. Kausi-influenssalla tarkoitetaan A- ja B-virusten aiheuttamaa hengitysteiden tulehdusta, kun taas flunssaa aiheuttavat monet eri virukset.

Perusterveellä ihmisellä influenssan hoidoksi riittää useimmiten lepo, särkylääke tarvittaessa ja runsas nesteytys. Jos sairastunut tai sairastuneen kanssa samassa taloudessa asuvat kuuluvat riskiryhmään, voi muiden sairauksien kuten koronaviruksen poissulkeminen olla paikallaan.

– Influenssa on tavallista nuhakuumetta eli flunssaa harvinaisempi ja vakavampi vaiva. Influenssa alkaa äkillisemmin ja on oireiltaan flunssaa rajumpi. Tyypillisesti influenssaan kuuluvat korkea kuume, voimakkaat nivelkivut, väsymys, vilunväristykset, päänsärky, huonovointisuus ja kova yskä, kuvailee Terveystalon yleislääkäri ja työterveyden erikoislääkäri Toni Vänni.

– Koronan erottaa parhaiten haju- ja makuaistin katoamisesta, mutta kaikille näin ei käy. Influenssan ja koronan oireet ovatkin hyvin samanlaisia, ja tautien erottaminen toisistaan pelkkien oireiden perusteella on vaikeaa. Tällöin pikadiagnostiikka on kätevä apu. jolloin pumpulipuikolla limakalvolta tai nenästä otettavasta näytteestä voidaan selvittää 20 minuutissa, mikä virus on kyseessä, Vänni jatkaa.

Milloin on aika olla yhteydessä lääkäriin?

Kuulostele yleistilaasi. Jos olo on muuten ollut terve, mutta äkillinen korkea kuume kaataa petiin pariksi päiväksi, kannattaa olla esimerkiksi etälääkäriin yhteydessä. Jos perussairaudet pahenevat, on aika lähteä lääkäriin. Muutaman päivän nuhasta tai yskästä ei vielä tarvitse pelästyä, mutta hengitysvaikeudet ovat merkki siitä, että taudin taustat on syytä selvittää. Poikkeukselliset oireet kannattaa aina tarkastuttaa. Ihmiset sairastavat eri tavoin – toisilla oireet ovat voimakkaammat, toisilla vähäisemmät. Jos omat oireet tuntuvat epätavallisilta ja huolettavat, voi olla aihetta olla lääkäriin yhteydessä.

– Vaikka oma olo olisi vielä terve, saattaa tautia jo tartuttaa. Siksi influenssarokote kannattaa ottaa, vaikka ei itse kuuluisikaan riskiryhmään. Näin suojaa sairastumiselta myös läheisiään, kuten lapsiaan tai isovanhempiaan, Vänni.

Influenssarokote suojaa samalla myös jälkitaudeilta. Aikuisilla influenssan kylkiäisenä tulee usein keuhkokuume tai poskiontelontulehdus. Astmaa tai keuhkoahtaumaa sairastavan tila voi influenssan seurauksena huonontua ja vaatia pitkäaikaista sairaalahoitoa.

– Lapsilla yleisin jälkitauti on välikorvantulehdus, joka seuraa influenssaa jopa 40 prosentilla alle kolmevuotiaista, kuvailee Vänni.