Millä tavoin suomalainen äänestäjä käyttäytyy

Julkaistussa katsauksessa koostetaan äänestäjien käyttäytymistä eri vuosikymmeninä aina viime eduskuntavaaleihin saakka. Kooste antaa esimakua ensi vuonna julkaistavasta eduskuntavaalitutkimuksesta.

Julkaisussa tarkastellaan muun muassa vaalituloksen ja äänestysaktiivisuuden kehittymistä, suomalaisten kiinnostusta politiikkaan, luottamusta poliittisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin sekä äänestäjien vaalikäyttäytymistä eri vuosikymmeninä.

Selvityksestä käy esimerkiksi ilmi, että nuoret, alle 35-vuotiaat äänestäjät ovat selvästi vanhempia ikäluokkia liikkuvampia äänestäjiä. Naiset taas ovat hieman miehiä aktiivisempiä äänestäjiä. Naiset ovat äänestäneet miehiä aktiivisemmin kaikissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1987 lähtien. Kevään eduskuntavaaleissa kuitenkin sekä miesten että naisten äänestysaktiivisuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista.

Julkaisun tulokset pohjautuvat Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion (FNES) Eduskuntavaalitutkimus-aineistoihin. Vuoden 2019 eduskuntavaalien pääraportti julkaistaan vuonna 2020.

Vuonna 2002 Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä Åbo Akademin valtiotieteilijöiden perustaman vaalitutkimuskonsortion eduskuntavaalitutkimuksia on toteutettu vuodesta 2003 lähtien. Tutkimuksissa on haastateltu reilua tuhatta suomalaista äänestäjää. Oikeusministeriö on rahoittanut tutkimuksia.

Suomalainen aanestaja 2003_2019 (pdf.)