Extralehdet Extralehdet
Euroopan komissio myönsi noin 91,01 miljoonaa euroa Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta yhdeksälle hankkeelle Suomessa. Valtion osuus myönnetystä rahoituksesta on noin 59,60 miljoonaa euroa.
Verkkojen Eurooppa –välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea puolsi hankkeiden rahoitusta. Euroopan komissio myönsi yhteensä noin 970 miljoonaa euroa sellaista rahoitusta, jota Suomen oli mahdollista hakea. Euroopan komissio pyrkii rahoittamaan hankkeita, joiden suunnittelu- ja toteutusvalmius on korkea.
– Tämä on erinomainen lopputulos! EU-rahaa haettiin ja saatiin kriittisten kohteiden rahoitukseen. Erityisesti uudelle jäänmurtajalle ja valtatielle 21 myönnetty rahoitus vahvistaa huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja sujuvaa ulkomaankauppaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T, Trans-European Transport Network) investointeja. Euroopan laajuinen TEN-T-verkko yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, satamat, lentokentät sekä kaupunkisolmukohdat ja multimodaalit rahtiterminaalit yhdeksi liikenneverkoksi. Euroopan komissio edellyttää kansallista rahoitusta 50–70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
Valtio sai rahoitusta uuden jäänmurtajan hankintaan ja Pohjois-Suomen yhteyksiin
Myönnetystä CEF-rahoituksesta valtion osuus on noin 59,60 miljoonaa euroa. Rahoitusta myönnettiin seuraaville hankkeille:
1. Uuden jäänmurtajan hankinta
Uudelle Itämeren B-luokan jäänmurtajalle myönnettiin Suomeen noin 42,22 miljoonaa euroa. Yhteensä rahoitusta myönnettiin noin 80,78 miljoonaa euroa, joka jakautuu Suomen, Ruotsin ja Viron kesken.
Jäänmurtajan on tarkoitus korvata vanhenevaa jäänmurtokalustoa. Suomen uuden murtajan hankinta käynnistyy syksyllä 2025 telakkakilpailutukseen kuuluvalla markkinavuoropuhelulla. Uuden murtajan rakentaminen alkaa arviolta alkuvuodesta 2026 ja se saadaan käyttöön syksyllä 2029. Jäänmurtajan rakennuttaa Väylävirasto.
– EU-rahoitusta saaneiden hankkeiden jalokivi on jäänmurtaja Aino, jonka rakentamiselle myönnettiin hieno potti, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne iloitsee.
Liikenne- ja viestintäministeriöllä on vastuu jäänmurron kokonaisuudesta. Väylävirasto vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta. Erityistehtäväyhtiö Arctian jäänmurtajalaivastoon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan murtajaa, joista vanhin Voima on ollut käytössä yli 70 vuotta.
Suomen jäänmurtajakaluston uusiminen aloitetaan uudella jäänmurtajalla Ainolla, jonka osalta on tehty erillinen päätös hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2026 ja se kestää noin 36 kuukautta.
– Jäänmurrolla on keskeinen rooli Suomen ulkomaankaupalle, taloudelle, tulevaisuudelle ja huoltovarmuudelle. Me varmistamme ensisijaisesti, että meillä on jäänmurtajia Suomessa siellä, missä niitä tarvitaan. Jäänmurtajille riittää kysyntää Suomessa ja globaalisti. Valtataistelu arktisilla alueilla on paitsi kauppapolitiikkaa, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja onnistuminen siinä edellyttää jäänmurtokyvykkyyttä, ministeri Ranne sanoo.
– Jäänmurto on osa Suomen kriittistä infraa ja meillä on ainutlaatuista osaamista paitsi jäänmurron operoinnissa myös suunnittelussa ja rakentamisessa. Merialueemme on myös Naton sisämeri ja tämä on huomioitava, kun uudistamme jäänmurtajiamme, ministeri Ranne jatkaa.
Muut hankkeet:
2. Valtatien 21 parantaminen välillä Palojoensuu-Kilpisjärvi
Valtatien 21 liikenneinfran resilienssin parantamiseen myönnettiin rahoitusta noin 11,90 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kohentaa liikenneturvallisuutta ja harvaan asutun alueen saavutettavuutta sekä tukea huoltovarmuutta ja sotilaallista liikkuvuutta Pohjois-Suomessa.
Hanke sisältää sekä suunnittelua että rakentamista. Hankkeessa esimerkiksi levennetään tai tarvittaessa rakennetaan uudelleen yli 30 kilometriä tietä, vahvistetaan kohtia ikiroudan sulamisvaurioiden välttämiseksi, uusitaan kolme siltaa ja parannetaan valaistusta.
3. Rautatieliikenteen digitaalisen kapasiteetinhallinnan toteutus 2025–2029
Väylävirastolle ja Railnet Europelle myönnettiin Suomen osalta noin 2,05 miljoonaa euroa rahoitusta. Kyseessä on 11 EU-maan yhteishanke. Hankkeessa kehitetään rautatieliikenteen kapasiteetin ja ratatöiden suunnitteluprosessia. Tavoitteena on tehdä ratakapasiteetin hallinnasta ja jakamisesta suunnitelmallisempaa ja tehokkaampaa, jotta niukka ratakapasiteetti saataisiin paremmin käyttöön.
4. Eurooppalainen älyliikenteen palvelut -hanke
Väylävirastolle, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille ja Fintraffic Tie Oy:lle myönnettiin Suomen osalta noin 8,84 miljoonaa euroa rahoitusta. Kyseessä on 13 EU-maan yhteishanke. Hankkeessa pyritään parantamaan liikenteenohjausjärjestelmiä ja tieliikennekeskusten toimintaa. Hankkeessa esimerkiksi uusitaan Vuosaaren tietunnelin liikenteenohjausjärjestelmä.
5. Merenkulun älyväyläpalvelut
Fintraffic Meriliikenteenohjaus Oy:lle, Ilmatieteen laitokselle ja yksityisille toimijoille myönnettiin noin 4,87 miljoonaa euroa rahoitusta. Kyseessä on yhteishanke ruotsalaisten ja espanjalaisten toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää alusliikennepalveluita, niihin liittyviä tietojärjestelmiä ja muita palveluita.
Yksityiset toimijat saivat rahoitusta satamille ja älyliikenteelle
Yksityisille toimijoille myönnettiin CEF-rahoitusta seuraaville hankkeille:
1. Helsingin ja Lyypekin satamien välisen meriliikenneyhteyden kehittäminen
Helsingin Satama Oy:lle myönnettiin noin 12,03 miljoonaa euroa rahoitusta.
2. Hangon ja Rostockin välisen meriyhteyden kehittäminen
Hangon Satama Oy:lle myönnettiin noin 7,85 miljoonaa euroa rahoitusta.
3. ITS-infran ja -palveluiden käyttöönotto ja päivittäminen
Fintraffic Oy:lle ja Fintraffic Tie Oy:lle myönnettiin 300 000 euroa rahoitusta.
4. Sähköisen rahti- ja kuljetustiedon nopeuttamisen laajennus
Fintraffic Oy:llle myönnettiin noin 1,00 miljoonaa euroa rahoitusta.
