Extralehdet Extralehdet
Rasitusmurtumat ovat tuttuja vaivoja, kun luusto joutuu aiempaa suurempaan rasitukseen erityisesti maratoniin harjoittelevilla tai varusmiespalvelun aikana. Rasitus- eli marssimurtumat sijaitsevat yleensä sääriluussa tai jalkapöydän luissa.
Rasitusmurtumia ehkäistään parhaiten nousujohteisella harjoittelulla sekä säännöllisellä liikunnalla. Rasitusmurtumien ehkäisemiseksi harjoittelu neuvotaan aloittamaan varovasti raskausastetta vähitellen ja johdonmukaisesti lisäten sekä yksipuolista kuormitusta välttäen. Ohjeelle ei ole ollut tieteellisiä perusteita.
”Nyt tämä asia on tutkittu ja tiedetään, että on toimittu oikein. Tutkimuksemme tukee näkemystä nousujohteisesta harjoittelusta”, professori ja HUSin ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Ilkka Kiviranta tiivistää.
Rasitusmurtumien ennaltaehkäisyksi Kiviranta suosittelee aiempien ohjeiden lisäksi säännöllistä luita ja lihaksia vahvistavaa liikuntaa, omantasoisissa ryhmissä harjoittelemista ja hyviä jalkineita.
Rasitusmurtumat ovat varusmiehillä harvinaisia
Tutkimuksessa selvitettiin varusmiesten rasitusmurtumien määrää ja sijaintia sekä arvioitiin niiden riskit ja ennaltaehkäisyn vaikutukset.
Tutkimukseen koottiin ja analysoitiin tiedot yhteensä 4029 varusmieheltä, jotka olivat syntyneet vuosina 1969, 1974, 1979, 1984 ja 1989. Tutkittavat valittiin satunnaisesti Suomen väestörekisteristä. Varusmiespalveluun osallistuneiden esikyselylomakkeista ja terveysraporteista koottiin muut tiedot, joita olivat esimerkiksi ikä, pituus, paino, tupakointi, aiemmat sairaudet, tapaturmat ja fyysinen aktiivisuus ennen palvelukseen astumista.
”Kyselyt ovat säilyneet vuosikymmenet samoina, joten kyseessä on harvinainen aineisto terveistä ihmisistä”, Kiviranta sanoo.
Rasitusmurtumia tuli reilulle yhdelle prosentille, enimmäkseen ensimmäisten kolmen palvelukuukauden aikana, ja niitä ilmeni useimmiten jalkapöydässä tai sääriluussa.
Alokkailla, jotka olivat olleet fyysisesti aktiivisia ainakin kaksi kertaa viikossa ennen varusmiespalvelustaan, oli huomattavasti harvemmin rasitusmurtumia varusmiesajallaan. Säännöllinen fyysinen harjoittelu esti siis tehokkaimmin rasitusmurtumia. Eniten rasitusmurtumia saivat ennen varusmiespalvelua vähiten liikkuneet.
”Rasitusmurtumien alhainen ilmaantuvuus varusmiespalveluaikana kertoo ettei fyysinen harjoittelu ole liian raskasta”, Ilkka Kiviranta toteaa.
Mikäli varusmies tulee lääkärin vastaanotolle lihas- tai luustokipujen vuoksi, tutkijat suosittelevat aina rasitusmurtuman mahdollisuuden selvittämistä joko röntgen- tai magneettikuvauksin. Rasitusmurtumat voivat olla väsymismurtumia, joissa normaali luu murtuu liiallisen kuormituksen seurauksena tai murtumia, joissa normaali kuormitus aiheuttaa heikkoon luuhun murtuman.
Lievimmät rasitusmurtumat paranevat itsestään, mutta pahimmillaan vaiva voi kestää pitkiäkin aikoja.
