Extralehdet Extralehdet
Kuntavaaleihin asetettiin yhteensä 35 627 ehdokasta. Rekisteröidyistä puolueista 19 asetti vaaleissa ehdokkaita, valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita vaaleissa on 1 126. Ehdokkaista miehiä on 21 480 ja naisia 14 147.
Asetetuista ehdokkaista 176 on istuvia kansanedustajia ja 6 520 istuvia kunnanvaltuutettuja. Puolueista eniten ehdokkaita asetti Suomen keskusta, 6 871 ehdokasta, ja vähiten Kansalaispuolue, 2 ehdokasta.
Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Kukin puolue tai vaaliliitto voi asettaa enintään puolitoistakertaisen määrän ehdokkaita kuin mikä on kunnassa valittavien valtuutettujen määrä. Kaikista ehdokkaista 95,6 prosenttia on nykyisten eduskuntapuolueiden asettamia. Ehdokkaista 1,2 prosenttia on asettanut puolue, jolla ei ole kansanedustajaa nykyisessä eduskunnassa. Eniten tällaisista puolueista ehdokkaita asetti Kristallipuolue (96 ehdokasta) ja vähiten Kansalaispuolue (2 ehdokasta). Ehdokkaista 3,2 prosenttia on valitsijayhdistysten asettamia.
Ehdokkuus kiinnostaa enemmän miehiä
Ehdokkaista miehiä on 21 480 ja naisia 14 147. Naisten osuus ehdokkaista on 39,7 prosenttia.
Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Perussuomalaisilla (21,5 prosenttia) ja suurin Vihreällä liitolla (60,0 prosenttia). Kaikista puolueista, jotka asettivat vaaleissa yli 5 ehdokasta, naisehdokkaiden osuus on suurin Feministisellä puolueella (81,8 prosenttia) ja pienin Liberaalipuolueella (6,9 prosenttia). Kansalaispuolueen asettamista ehdokkaista molemmat ovat miehiä. Kaikkien eduskuntapuolueiden ehdokkaista miehiä on 60,3 prosenttia. Puolueissa ja valitsijayhdistyksissä, joista ei valittu edustajia nykyiseen eduskuntaan miesten osuus ehdokkaista on 59,8 prosenttia.
Kaikkien ehdokkaiden keski-ikä on 50,0 vuotta, miesehdokkaiden 51,0 ja naisehdokkaiden 48,3 vuotta. Ehdokkaista 26 721 on 40 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Ehdokkaista 75 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on 951 ja 25 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia yhteensä 1 724.
Eduskuntapuolueista suhteellisesti eniten 25 vuotta täyttäneitä tai sitä nuorempia ehdokkaita on Ruotsalaisella kansanpuolueella (9,6 prosenttia) ja vähiten Kristillisdemokraateilla (3,2 prosenttia). Suhteellisesti eniten korkeintaan 25 vuotta täyttäneitä ehdokkaita on Feministisellä puolueella (10,9 prosenttia). Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia on eduskuntapuolueista ehdokkaana KD:lla (27,8 prosenttia) ja vähiten Liike Nyt:illä (7,2 prosenttia). Suhteellisesti eniten vähintään 65 vuotta täyttäneitä ehdokkaita on Suomen kommunistisella puolueella (48,1 prosenttia).
Istuvia kunnanvaltuutettuja ehdokkaista on 18,3 prosenttia. Suhteellisesti eniten kunnanvaltuutettuja on eduskuntapuolueista Keskustan ehdokkaista (27,2 prosenttia) ja vähiten Liike Nyt:in ehdokkaista (3,4 prosenttia).
Ehdokkaista 91,9 prosenttia on suomen- tai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä 5,4 prosenttia ja muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia 2,6 prosenttia. Eduskuntapuolueista muunkielisten ehdokkaiden osuus on suurin Vihreillä (5,1 prosenttia), RKP:lla (4,5 prosenttia) ja KD:lla (3,5 prosenttia).
Pääasiallisen toiminnan perusteella kaikista ehdokkaista on työllisiä 69,9 prosenttia, työttömiä 6,0 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella 24,2 prosenttia. Suhteellisesti eniten työllisiä on Liike Nyt puolueen asettamista ehdokkaista (76,8 prosenttia). Eduskuntapuolueista työvoiman ulkopuolella olevien ehdokkaiden suhteellinen osuus on suurin KD:lla (33,9 prosenttia).
Ehdokkaiden käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin 28 425 euroa vuodessa. Keskimäärin suurimmat tulot ovat Kokoomuksen ehdokkailla, 33 932 euroa vuodessa, eduskuntapuolueiden ehdokkaista pienimmät tulot, alle 26 000 euroa vuodessa, on Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien ehdokkailla.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaalien 2021 ehdokasasettelusta.
