Extralehdet Extralehdet
Ero perinteisellä näppäimistöllä ja kosketusnäytöllä kirjoittavien nopeudessa on kutistunut monesta syystä. Yksi niistä on älypuhelin kädessä vietetty aika. Tutkijat analysoivat tutkimuksessaan yli 37 000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia. Testin tehneet kertoivat käyttävänsä puhelinta keskimäärin kuusi tuntia päivässä. Tämä näkyi erityisesti nuorten kirjoitusvauhdissa.
– Molempia peukaloita kirjoittamiseen käyttävät ylsivät keskimäärin 38 sanaan minuutissa. Se on vain 25 prosenttia vähemmän kuin keskimääräinen nopeus perinteisellä näppäimistöllä, mikä on hämmästyttävä tulos. – Perinteisellä näppäimistöllä voi yhä kirjoittaa nopeammin, mutta sen osaavia on koko ajan vähemmän, kertoo tutkijatohtori Anna Feit ETH Zürichista.
Testin nopein kirjoittaja ylsi huimaan 85 sanan minuuttivauhtiin. Perinteisellä näppäimistöllä harjaantuneimmat käyttäjät yltävät noin sataan sanaan minuutissa.
– 10–19-vuotiaat kirjoittivat noin kymmenen sanaa enemmän minuutissa kuin heidän vanhempiensa ikäluokka eli noin 40-vuotiaat. Kyseessä on sukupolvi, joka on käyttänyt kosketusnäyttöjä koko nuoruutensa, ja siksi ero erilaisiin näppäimistöihin tottuneisiin vanhempiin sukupolviin on niin merkittävä, sanoo Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta.
Korjaus auttaa, ennustaminen ei
Testiin osallistujista noin puolet oli Yhdysvalloista, enemmistö parikymppisiä naisia. Mukana oli kuitenkin ihmisiä kaikista ikäryhmistä, yhteensä yli 160 maasta. Osallistujat kirjoittivat annettuja lauseita ja tutkijat rekisteröivät heidän painalluksensa. Näin saatiin tietoa kirjoitusnopeudesta, tehdyistä kirjoitusvirheistä ja muista tekijöistä, jotka vaikuttavat puhelimella kirjoittamiseen. Tekstinsyötön tutkimus tehtiin englannin kielellä.
Suoriutumista ennusti parhaiten se, kirjoittiko testihenkilö yhdellä sormella vai kahdella peukalolla. Yli 74 prosenttia suosi peukalotekniikkaa, joka nopeuttaa kirjoittamista huomattavasti. Myös automaattisen korjauksen hyödyntäminen vauhditti kirjoittamista, mutta ennustava tekstinsyöttö ei.
– Huomasimme, että tarjottujen sanojen miettimiseen käytetty aika oli suurempi kuin se, mikä niiden kirjoittamiseen olisi kulunut, sanoo tutkijatohtori Sunjun Kim Aalto-yliopistosta.
Tutkijat eivät myöskään havainneet, että perinteisen kymmensormijärjestelmän hallinta olisi antanut kirjoittajille etumatkaa.
– Kosketusnäytöllä kirjoittaminen on motorinen taito, joka opitaan itse vähitellen ilman varsinaista koulutusta. Toisaalta olisi kiehtovaa selvittää, millaisiin tuloksiin päästäisiin, jos kosketusnäytölle suunniteltaisiin aivan oma harjoitusohjelmansa, Antti Oulasvirta sanoo.
Aalto-yliopiston, Cambridgen yliopiston ja ETH Zürichin tutkijat analysoivat tutkimuksessaan yli 37 000 ihmisen älypuhelimella tekemän kirjoitustestin tuloksia.
