EU komission suosituksia kestävään kasvuun

Euroopan komissio esitteli vuoden 2019 maakohtaiset suositukset, joissa jäsenvaltioille annetaan talouspolitiikkaa koskevaa opastusta seuraavien 12–18 kuukauden ajalle. Lisäksi komissio suosittelee Espanjan liiallista alijäämää koskevan menettelyn lopettamista ja hyväksyy useita asiakirjoja vakaus- ja kasvusopimuksen perusteella. 

Euroopan talous kasvaa seitsemättä vuotta peräkkäin ja kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2020. Kaikkien jäsenvaltioiden talous on kasvussa huolimatta vähemmän suotuisista olosuhteista ja maailmantalouden epävarmuustekijöistä. Työllisten määrä on ennätyksellisen korkea ja työttömyys ennätyksellisen alhainen. Maiden, alueiden ja väestöryhmien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Tätä taustaa vasten komissio kehottaakin jäsenvaltioita hyödyntämään viime vuosina saavutettua edistystä. Tulokselliset uudistukset sekä hyvin kohdennetut investointistrategiat ja vastuullinen finanssipolitiikka antavat edelleen suuntaa, kun pyritään nykyaikaistamaan Euroopan taloutta.

Eurosta ja työmarkkinavuoropuhelusta vastaava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, joka on myös rahoitusvakaudesta, rahoituspalveluista ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari, totesi, että talouspolitiikan EU-ohjausjakso on todella auttanut parantamaan Euroopan taloudellista ja yhteiskunnallista tilannetta.

”Joitakin merkittäviä haasteita on kuitenkin vielä, ja talousnäkymiin kohdistuu nyt kasvavia riskejä. On huolestuttavaa huomata, että joissakin maissa uudistusvauhti hidastuu. Kehotammekin kaikkia jäsenvaltioita parantamaan talouden sietokykyä ja tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua entistä tarmokkaammin. Tavoitteiden saavuttamista voidaan merkittävästi edistää paremmin kohdennetuilla investoinneilla”, Valdis Dombrovskis lisäsi.

Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen kertoi, että nykyinen komissio on tehnyt paljon työtä rakentaakseen entistä oikeudenmukaisemman Euroopan, joka on kestävä ja osallistava ja jossa ketään ei jätetä.

”Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetaan kaikkia unionin kansalaisia koskevia periaatteita ja oikeuksia, jotka on toteutettava kansallisella tasolla. Työelämän muuttuessa nopeaan tahtiin on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat uudistuksia peruskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen sekä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan alalla”, Thyssen sanoi.

Talous- ja rahoitusasioista, verotuksesta ja tulliasioista vastaava komissaari Pierre Moscovicipuolestaan totesi, että nykyisen komission viimeinen kevätpaketti osoittaa jälleen, että komissio on sitoutunut vakaus- ja kasvusopimuksen älykkääseen soveltamiseen. Tämä tarkoittaa Moscovicin mukaan sitä, että päätöksiä ei perusteta sääntöjen mekanistiseen tai legalistiseen soveltamiseen vaan siihen, ovatko ne hyviä kasvun, työpaikkojen ja terveen julkisen talouden kannalta.

”Tulosten perusteella voimme todeta lähestymistapamme olleen oikea, julkinen talous on parantunut tasaisesti ja kasvua vaarantamatta. Korostamme tänään myös sitä, että joidenkin jäsenvaltioiden on tarpeen toteuttaa ja tarvittaessa lisätä toimia aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi, jotta kaikkia veronmaksajia kohdeltaisiin tasapuolisesti”, Moscovici lisäsi.

Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset

Suosituksissa annetaan jäsenvaltioille opastusta, jonka avulla ne voivat vastata asianmukaisesti sekä vanhoihin että uusiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin ja saavuttaa keskeisiä yhteisiä politiikkatavoitteitaan. Suositusten sisältö vastaa vuoden 2019 kasvuselvityksessäasetettuja yleisiä painopisteitä sekä euroalueen talouspolitiikasta marraskuussa 2019 annettua suositusta. Niissä hyödynnetään helmikuussa julkaistujen maaraporttien yksityiskohtaista analyysia ja huhtikuussa esitettyä kansallisten ohjelmien arviointia. Globaalin kasvun hidastuminen korostaa tarvetta toteuttaa rakenneuudistuksia niin, että ensi sijalla ovat kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävät uudistukset. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä sosiaalista lähentymistä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti. Euroaluetta koskevaa suositusta noudattaen jäsenvaltioiden olisi edettävä euroalueella kohti symmetrisempää tasapainottamista ja jatkettava toimiaan sisämarkkinoiden lujittamiseksi ja Euroopan talous- ja rahaliiton syventämiseksi.

Vuoden 2019 maakohtaisissa suosituksissa keskitytään entistä voimakkaammin kansallisen tason investointitarpeisiin ja kiinnitetään erityistä huomiota alueellisiin eroihin. Taustalla on aiemmin tänä vuonna julkaistuissa maaraporteissa esitetty perusteellinen analyysi kunkin jäsenvaltion investointitarpeista ja pullonkauloista, ja EU:n varojen käyttöä pitäisi EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa eli monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 priorisoida niiden pohjalta.

Edistyminen suositusten toteuttamisessa

Siitä lähtien kun EU:n ohjausjaksoprosessi alkoi vuonna 2011, jäsenvaltiot ovat edistyneet ainakin jonkin verran yli kahdessa kolmasosassa maakohtaisista suosituksistaan.

Eniten edistystä on saavutettu rahoituspalveluiden ja työllisyyspolitiikan alalla, kun taas suosituksia veropohjan laajentamisesta, terveydenhuollon kehittämisestä sekä palvelujen kilpailun lisäämisestä on noudatettu erityisen heikosti.

Kun otetaan huomioon, että talousnäkymiin liittyy edelleen taloudellisia ja sosiaalisia haasteita ja heikkenemisriskejä, on ratkaisevan tärkeää tehostaa uudistusten toteuttamista kaikkialla EU:n talouksien häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi.

Makrotalouden epätasapainoja 13 jäsenvaltiossa korjataan edelleen

Edistyminen makrotalouden epätasapainojen korjaamisessa jatkuu, mutta lisätoimia tarvitaan. Yksityisen ja julkisen velan määrä on joissakin jäsenvaltioissa edelleen ennätyksellisen suuri, mikä kaventaa mahdollisuuksia puuttua negatiivisiin häiriöihin. Eräissä muissa jäsenvaltioissa on nähtävissä merkkejä mahdollisesta ylikuumenemisesta, joka liittyy asuntojen hintojen dynaamiseen kasvuun ja yksikkötyökustannusten nousuun. Kaikissa jäsenvaltioissa on toteutettava lisää toimia tuottavuuden parantamiseksi, investointien edistämiseksi ja potentiaalisen kasvun lisäämiseksi.

Komissio totesi helmikuussa, että 13 jäsenvaltiossa oli epätasapainoja (Alankomaissa, Bulgariassa, Espanjassa, Irlannissa, Kroatiassa, Portugalissa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa ja Saksassa), ja että kolmessa niistä epätasapainot olivat liiallisia (Italiassa, Kreikassa ja Kyproksessa). Samoin kuin aiempina vuosina, epätasapainot edellyttävät makrotalouden epätasapainoa koskevaan menettelyyn liittyvää seurantaa.

Vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla annettavat ohjeet ja päätökset

Komissio on arvioinut vuoden 2019 vakaus- ja lähentymisohjelmat ja toteuttanut tältä pohjalta useita vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia toimia. Komissio suosittaa, että Espanjaa koskeva liiallisen alijäämän menettely lopetetaan. Kun neuvosto on tehnyt päätöksensä, kaikki talouskriisin aikaan aloitetut liiallisen alijäämän menettelyt on lopetettu. Vuonna 2011 vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin kuului 24 jäsenvaltiota.

Lisäksi komissio antoi Belgian, Italian, Kyproksen ja Ranskan osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla kertomuksen, jossa se arvioi perussopimuksen mukaisten alijäämä- ja velkakriteerin noudattamista. Italian osalta kertomuksessa todetaan, että velkaan perustuvan liiallisen alijäämän menettely on aiheellinen.

Unkari on ollut merkittävän poikkeaman menettelyssä vuodesta 2018 lähtien ja Romania vuodesta 2017 lähtien. Komissio antoi Unkarille ja Romanialle varoituksen vuonna 2018 havaitun merkittävän poikkeaman vuoksi, ja se suosittaa neuvostolle, että tämä suosittaisi näille maille merkittävän poikkeaman korjaamista.

Komissio hyväksyi myös kolmannen Kreikkaa koskevan kertomuksen tiukennetun valvonnan kehyksessä, joka otettiin käyttöön Euroopan vakausmekanismin vakaustukiohjelman päätyttyä. Kertomuksessa todetaan, että Kreikan toimet ohjelman päättymisen jälkeen elokuussa 2018 ovat olleet kohtalaisia, mutta uudistusten toteuttaminen on hidastunut viime kuukausina. Lisäksi todetaan, että joidenkin toimenpiteiden, joista on annettu sitoumuksia eurooppalaisille kumppaneille, johdonmukaisuus ei ole taattu, mikä vaarantaa sovittujen julkisen talouden tavoitteiden saavuttamisen.

Suosituksien perusteita ja taustaa

Maakohtaiset suositukset perustuvat laajempiin painopisteisiin, jotka on esitetty vuotuisessa unionin tilaa koskevassa puheessa ja vuotuisessa kasvuselvityksessä. Niitä tarkistetaan vuosittain, jotta saavutettu edistyminen ja ympäristön muutokset voidaan ottaa huomioon. Euroalueen jäsenvaltioille annetaan myös euroalueen talouspolitiikkaa koskevia suosituksia. EU-ohjausjakson suositukset vastaavat Eurooppa 2020 -strategiassa esitettyä pitkän aikavälin visiota.

Tämä komissio on toimikautensa alusta asti pyrkinyt parantamaan talouspolitiikan EU-ohjausjakson tuloksellisuutta ja merkityksellisyyttä. Esimerkiksi suositusten määrää on vähennetty ja niiden sisältöä terävöitetty, ja jäsenvaltioille on jätetty tilaa toimia kansallisten käytäntöjensä ja tilanteidensa mukaisesti. Huomiota on kiinnitetty entistä enemmän euroalueen kokonaistilanteesta johtuviin haasteisiin, kuten mahdollisesti jäsenvaltiosta toiseen heijastuviin vaikutuksiin. Euroaluetta koskeva suositus on esitetty jo ohjausjakson aikaisemmassa vaiheessa (marraskuussa), jotta jäsenvaltiot ovat voineet ottaa euroalueeseen liittyvät näkökohdat huomioon suunnitelmissaan. Sosiaaliset näkökohdat on asetettu etusijalle ja otettu huomioon kaikissa arvioinnin vaiheissa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden mukaisesti ja käyttämällä sosiaali-indikaattorien tulostaulua. Lisäksi komissio on tämänvuotisessa ohjausjaksossa tarkastellut kunkin jäsenvaltion investointitarpeita. Näin voidaan valmistautua seuraavan sukupolven EU-rahastojen ohjelmasuunnitteluun ja varmistaa, että uudistus- ja investointiprioriteetit on sovitettu hyvin yhteen kansallisella tasolla, niin että EU:n tukea voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Komissio on lisäksi tehnyt useita aloitteita, joilla edistetään vuoropuhelua, tavoitetaan sidosryhmiä ja lisätään kansallista sitoutumista uudistuksiin. Se on kuullut kutakin jäsenvaltiota sen oman maaraportin analyysiosasta ennen raporttien julkaisemista. Viime kuukausien aikana komissio on tavannut kansallisia viranomaisia ja sidosryhmien edustajia selvittääkseen, miten keskeiset haasteet voitaisiin ratkaista ja muotoilla maakohtaisiksi suosituksiksi. Komissio kuulee säännöllisesti myös työmarkkinaosapuolia. Se onkin kehottanut jäsenvaltioita suhtautumaan avoimemmin kansallisten työmarkkinaosapuolten näkemyksiin. Komission perustama rakenneuudistusten tukipalvelu tarjoaa jäsenvaltioille pyynnöstä kohdennettua tukea uudistusten suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Helmikuussa komissio analysoi yksityiskohtaisesti kunkin jäsenvaltion taloudellista ja sosiaalista tilannetta maaraporteissa, jotka esitettiin talouspolitiikan EU-ohjausjakson vuoden 2019 talvipaketinyhteydessä.

Huhtikuussa jäsenvaltiot esittivät kansalliset uudistusohjelmansa ja vakausohjelmansa (euroalueen maat) tai lähentymisohjelmansa (euroalueen ulkopuoliset maat) sekä mahdolliset talvipaketin jatkotoimet.

Suositukset perustuvat näihin vuoropuheluihin, kansallisiin ohjelmiin, Eurostatin tietoihin ja äskettäin julkaistuun komission kevään 2019 talousennusteeseen.

Seuraavat vaiheet

Komissio kehottaa neuvostoa hyväksymään ehdotetut maakohtaiset suositukset ja jäsenvaltioita noudattamaan suosituksia täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti. Komissio jatkaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa varmistaakseen laajan sitoutumisen ja tuloksellisen seurannan ja toteutuksen. EU:n jäsenvaltioiden ministerit keskustelevat maakohtaisista suosituksista ennen kuin EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyvät ne. Tämän jälkeen jäsenvaltioiden tehtävänä on toteuttaa suositukset ja ottaa ne huomioon kansallisessa talous- ja finanssipolitiikassaan. Maakohtaiset suositukset ja maaraporteissa esitetty analyysi toimivat myös analyyttisena perustana EU:n koheesiopolitiikan rahastojen ohjelmasuunnittelulle vuosina 2021–2027.