Extralehdet Extralehdet
Tärkeimmät syyt halukkuudelle yrittäjyyteen ovat mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Eniten halukkuutta on maa- ja metsätalousaloilla, tekniikan aloilla, kaupan ja hallinnon sekä oikeustieteiden alojen opiskelijoilla. Halukkuus on vahvempaa miehillä.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 33 prosenttia ilmoittaa olevansa halukas toimimaan yrittäjänä tulevaisuudessa.
Suomen Yrittäjät sekä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus tutkivat jo toistamiseen yhteistyössä yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyttä ja yrittäjyyshalukkuutta. Tiedot kerättiin osana Opiskelijabarometriä, joka toteutettiin kokonaisotannalla. Vastauksia saatiin yhteensä 14 025 korkeakouluopiskelijalta. Sähköisellä kyselylomakkeella oli yhteensä kymmenen kysymystä, jotka käsittelivät tulevaisuuden työelämää ja yrittäjyyttä.
– Korkeakouluopiskelijoiden suhde yrittäjyyteen on ilahduttavan vahva. Tämä on suuri mahdollisuus, jota ei ole varaa hukata. – Väestön vanhenemisen ja teknologisen murroksen ravistelema Suomi tarvitsee uusia yrittäjiä luomaan työtä ja uudistamaan yrityskenttää, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä sanoo.
Yrittäjäksi haluavista opiskelijoista noin puolet suuntaisi ensisijaisesti työnantajiksi. Tulevaa yritystään haluaisi kasvattaa 69 prosenttia mahdollisuuksien mukaan. Kansainvälisille markkinoille yrityksensä veisi yli puolet. Kaikista opiskelijoista 57 prosenttia pitää yrittäjyyttä hyvänä keinona edistää yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita.
Opintojen ohessa yrittävistä valtaosa haluaa jatkaa yrittäjinä
Korkeakouluopiskelijoista kolme prosenttia toimii opintojensa ohessa yrittäjänä. Osuus on kasvanut neljän vuoden takaisesta. Opiskelijayrittäjistä neljä viidestä haluaisi valmistumisen jälkeen jatkaa yrittäjyyttä.
– Opiskelijoissa on paljon luovuutta ja osaamista, joiden valjastamiseen yrittäjyys tarjoaa erinomaisen tavan jo opintojen aikana. Miksi useampi opiskelija ei tartu tilaisuuteen, on pohdinnan paikka korkeakouluille ja yrittäjyyden edistäjille, Suomen Yrittäjien opiskelijatoiminnasta vastaava verkostokoordinaattori Heiju Simola sanoo.
Keskimääräistä enemmän yrittäjiä on maa- ja metsätalouden sekä humanististen ja taidealojen opiskelijoissa. Miesopiskelijat toimivat naisia useammin yrittäjinä.
Korkeakoulujen yrittäjyysopetuksessa ja -verkostoissa parannettavaa
Ainoastaan 14 prosenttia opiskelijoista kokee, että korkeakouluopinnot antavat hyvät valmiudet toimia yrittäjänä. Yrittäjähalukkaista opiskelijoistakin näin ajattelee joka neljäs, yrittäjäopiskelijoista joka kolmas.
Opiskelijat tuntevat myös suhteellisen huonosti korkeakoulun sisäisiä yrittäjäverkostoja ja yrittäjyysyhteisöjä. Enemmistö opiskelijoista kaipaisi lisää tietoa korkeakoulun ulkopuolisista yrittäjäverkostoista ja -yhteisöistä.
– Yrittäjyysopetus ja yrittäjyyttä tukevat yhteisölliset rakenteet ovat korkeakouluille selvä kehittämisen kohde. Ammattikorkeakoulujen ja erityisesti yliopistojen on tarjottava opiskelijoilleen nykyistä paremmat olosuhteet kehittää yrittäjäosaamista ja koeponnistaa yritysideoita, muistuttaa Joonas Mikkilä.
