Kirurgisille suu-nenäsuojuksille ja hengityksensuojaimille on EU:ssa määritellyt vaatimukset. Sen sijaan kansanmaskeille ei ole vaatimuksia. Kansanmaskien käyttötarkoitus on vähentää käyttäjän hengitysteistä lähtevien pisaroiden leviämistä ympäristöön.
Kansanmaskeja koskeva standardisointityö on alkanut, jonka pohjaksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on testauttanut markkinoilla olevia kansanmaskeja ja tutkinut niiden suodatustehokkuutta ja hengitysvastusta. Tutkimukseen valittiin 22 rakenteeltaan ja materiaaliltaan erilaista kansanmaskia. Maskeissa käytettyjä materiaaleja tai niiden tiheyksiä ei tutkittu, eikä myöskään maskien kemiallisia tai mahdollisia antimikrobisia ominaisuuksia.
Materiaalin suodatustehokkuuden lisäksi on huomioitava, ettei hengitysvastus tee maskin käyttämisestä liian raskasta. Myynnissä olevien kansanmaskien ominaisuuksissa oli paljon vaihtelua.
– Vaatimusten valmistelussa on tärkeä huomioida, että maski vähentää pisaroiden leviämistä ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti, mutta ei vaikeuta hengittämistä kohtuuttomasti. Tutkimustulokset antavat aineistoa standardisointityöhön. Tukes on tuoteturvallisuusviranomainen, joka valvoo tuotteiden vaatimustenmukaisuutta eikä anna suosituksia maskien käytöstä, sanoo Tukesin ylitarkastaja Reija Sironen.
Suodatustehokkuus vaihtelee
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut henkilö yskii tai aivastaa.
Tutkimuksessa selvitettiin maskeissa käytetyn materiaalin suodatustehokkuutta. Suodatustehokkuuden arvo kertoo, kuinka hyvin käytetty materiaali suodattaa hengitysilman partikkeleita. Suodatustehokkuus mitattiin partikkelikokoalueella 0,1 – 5 mikrometriä (millimetrin tuhannesosa). Koronavirusten kokoluokka on yleisesti noin 0,05 – 0,2 mikrometriä.
Tulosten mukaan pestävien maskien suodatustehokkuus oli pienillä, alle 0,2 mikrometrin partikkeleilla alhainen, useimmiten alle 30 prosenttia. Näin ollen tulokset vahvistavat, että kansanmaski ei suojaa käyttäjäänsä virustartunnalta. Hengityksensuojaimet sen sijaan on tarkoitettu suojaamaan käyttäjäänsä.
Markkinoilla olevien kansanmaskien suodattavuustehokkuuden arvot 3 mikrometrin partikkelikoolla vaihtelivat paljon. Puolessa kaikista tutkituista kansanmaskeista päästiin yli 70 prosentin arvoihin, mutta hyvin ohuissa materiaaleissa arvot olivat alle 10 prosenttia.
Hengitysvastusten arvoissa suuria eroja
Hengitysvastuksen arvo kertoo, kuinka paljon materiaali estää hengitetyn ilman virtausta. Mitä korkeampi arvo on, sitä huonommin ilma virtaa materiaalin läpi. Hengitysvastuksen mitataan vain maskin materiaalille, eikä koko maskille. Se ei ota huomioon kasvoilla olevan maskin sivuvuotoja, jotka tulevat esimerkiksi nenän vierestä tai maskin sivusta. Maski ei välttämättä tunnu tukahduttavalta, jos ilma kulkee maskin reunojen ja kasvojen välistä. Tällöin maski ei kuitenkaan ole tiivis.
Markkinoilla on kuluttajille saatavilla kolmea erilaista suun ja nenän eteen laitettavaa maskityyppiä: kansanmaskit, kirurgiset suu-nenäsuojukset ja hengityksensuojaimet. Maskeilla on eri käyttötarkoitus. Kansanmaskien käytöstä suosituksia antavat sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
- Mari Rantanen palaa sisäministeriksi - 8.11.2024
- Tasavallan presidentti ei vahvistanut tupakkalain muutosta - 8.11.2024
- Varuskunnista paljastui huumausainerikoksia - 29.10.2024