Extralehdet Extralehdet
Vain kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että kansainvälisen talouden niin sanottu globalisaatiokehitys johtaa hyvinvoinnin maailmanlaajuiseen lisääntymiseen. Eri mieltä on 26 prosenttia. Epätietoisia on paljon, 41 prosenttia.
Kansainvälistyminen koetaan (64 %) peruuttamattomaksi prosessiksi, jossa Suomen on oltava mukana, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Toista mieltä on 19 prosenttia.
– Kansainvälisen yhteistyön uskotaan tulevina vuosina pikemmin tiivistyvän kuin hajaantuvan. Realismi vaikuttaisikin kuvaavan parhaiten suomalaisten globalisaatioasenteita, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Yleisesti ottaen suomalaiset asennoituvat kansainvälisyyteen varautuneesti. Näkemykset globalisaatiosta, maahanmuutosta ja kehitysavusta jakaantuvat voimakkaasti poliittisen kannan mukaan.
– Erityisen torjuvasti suomalaiset suhtautuvat rajat ylittävään solidaarisuuteen, tarkoitettiin sillä sitten kehitysmaissa asuvien auttamista tai pakolaisten vastaanottamista. Väestöllisistä tai taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin, sanoo Ilkka Haavisto.
Myönteisimmin kansainvälisyyteen kokonaisuutena suhtautuvat vihreiden äänestäjät, torjuvimmin perussuomalaisten äänestäjät. Keskustan äänestäjien näkemykset ovat lähimpänä suomalaisten keskimääräistä suhtautumista.
Tulokset perustuvat 2 060 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4.2020. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla.
