Kansainvälinen oikeus on suositusjärjestelmä

Kansainvälisellä oikeudella ei ole yhtenäistä, hierarkkista tuomioistuinjärjestelmää, kuten kansallisissa oikeusjärjestelmissä. On olemassa useita eri tuomioistuimia ja elimiä, joilla kullakin on oma rajattu erityinen toimivaltansa.

Tunnetuin on Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ), joka on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) pääasiallinen oikeudellinen elin. Se käsittelee valtioiden välisiä kiistoja ja antaa neuvoa-antavia lausuntoja YK:n elimille. ICJ:n tuomiovalta edellyttää kaikkien kiistaan osallistuvien valtioiden suostumusta.

Lisäksi on olemassa erityistuomioistuimia. Esimerkiksi Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) tuomitsee vakavimmista kansainvälisistä rikoksista, kuten kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista. ICC:n toimivalta on luonteeltaan täydentävä, mikä tarkoittaa, että se voi puuttua asioihin vain, jos kansalliset oikeusjärjestelmät eivät kykene tai halua tutkia ja asettaa syytteeseen kyseisiä rikoksia.

Muita esimerkkejä ovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT), joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista, ja Kansainvälinen merioikeustuomioistuin (ITLOS), joka käsittelee merioikeudellisia kiistoja. Lisäksi on välimiesoikeuksia, jotka ratkaisevat valtioiden ja muiden toimijoiden välisiä kiistoja niiden sopimuksen perusteella.

Päätösten velvoittavuus

Kansainvälisten tuomioistuinten päätösten velvoittavuus riippuu tuomioistuimesta ja siitä, ovatko kiistan osapuolet hyväksyneet sen toimivallan. Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) päätökset ovat velvoittavia kiistan osapuolille, jos ne ovat hyväksyneet tuomioistuimen toimivallan.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) tuomiot ovat velvoittavia tuomituille yksilöille. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätökset ovat velvoittavia niille valtioille, jotka ovat ratifioineet Euroopan ihmisoikeussopimuksen.

Toimeenpanovalta

Toimeenpanovalta on hajautettu ja perustuu pääosin valtioiden suostumukseen ja yhteistyöhön. Toisin kuin kansallisissa oikeusjärjestelmissä, kansainvälisellä tasolla ei ole olemassa ylikansallista toimeenpanevaa elintä, joka voisi pakottaa valtioita noudattamaan kansainvälisen tuomioistuimen päätöksiä.

YK:n turvallisuusneuvostolla on valta ryhtyä toimiin, jos kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhataan. Tällaisia toimia voivat olla esimerkiksi talouspakotteet, aseidenvientikiellot tai sotilaalliset toimet. Turvallisuusneuvoston päätökset ovat velvoittavia kaikille YK:n jäsenvaltioille. Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten on mahdollista käyttää veto-oikeuttaan ja estää päätösten syntymisen.

Turvallisuusneuvostossa on 15 jäsentä. Viisi näistä maista on pysyviä jäsenmaita. Ne ovat: Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat. Muut vaihtuvat jäsenet valitsee yleiskokous kahden vuoden kaudeksi kerrallaan maantieteellisen edustavuuden periaatteen mukaan.

Diplomatia, neuvottelut ja painostus ovat myös tärkeitä vapaaehtoisuuteen perustuvia toimeenpanokeinoja. Valtiot voivat käyttää taloudellista tai poliittista painostusta saadakseen toiset valtiot noudattamaan kansainvälistä oikeutta.

Oikeustieteellinen vai poliittinen päätösten perustelu?

Kansainvälisten tuomioistuinten päätösten tulisi perustua oikeudellisiin perusteisiin, eli voimassa oleviin kansainvälisen oikeuden sääntöihin ja periaatteisiin, kuten sopimuksiin ja tapaoikeuteen. Tuomarien pitäisi tietenkin toimia puolueettomasti ja riippumattomasti. Usein päätöksissä on kuitenkin poliittisia ulottuvuuksia. Valtioiden intressit ja poliittiset suhteet vaikuttavat siihen, miten asioita nostetaan esiin, miten neuvotteluja käydään ja miten päätöksiä tulkitaan tai pannaan toimeen. Poliittiset realiteetit vaikuttavat myös siihen, miten valtioita saadaan noudattamaan kansainvälistä oikeutta.

Keitä päätökset koskevat?

Kansainvälisten tuomioistuinten päätökset koskevat tyypillisesti valtioita, jos kyseessä on valtioiden välinen kiista (esim. ICJ). Päätökset voivat myös koskea yksityishenkilöitä, jos kyseessä on esimerkiksi ihmisoikeustuomioistuin (EIT) tai kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC).

ICC:n tapauksessa tuomioistuin tuomitsee yksittäisiä henkilöitä rikoksista, ja nämä päätökset koskevat suoraan tuomittuja. EIT:n tapauksessa tuomioistuin voi velvoittaa valtion muuttamaan lainsäädäntöään tai maksamaan korvauksia yksilöille, joiden ihmisoikeuksia on loukattu.

Kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, päätökset voivat koskea jäsenvaltioita ja myös muita kansainvälisiä toimijoita.

Päätöksiä noudatetaan haluttaessa

Valtiot ovat suveneerejä toimijoita, joiden ei tarvitse noudattaa mitään päätöstä, jota valtion johto ei halua. Jos kansainvälisen tuomioistuimen päätöksiä ei noudateta, niin kansainvälisellä tasolla ei ole suoraa täytäntöönpanomekanismia, joka pakottaisi valtion noudattamaan päätöstä samalla tavalla kuin kansallisessa oikeudessa.