Hyvinvointi on kokonaisuuden hallintaa

Vapaa-aika on monelle entistä tärkeämpää. Ihmiset arvostavat vapaa-aikaa selvästi aikaisempaa enemmän. Syytä onkin, koska mielekäs vapaa-aika on hyvinvoinnin yksi elementti ja liian vähän panostettu ja arvostettu. Vaikka kuinka rehkisin salilla tai juoksisin kilometrikaupalla, en välttämättä voi hyvin. Etenkin jotkut ihmiset tuntuvat välillä kovasti keskittyvän  yhteen asiaan esimerkiksi voimaharjoitteluun, mikä on varmasti hyvä lihaskunnon kannalta, mutta ihminen on  paljon muutakin: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen olento. Jotta voisimme hyvin, pitäisi meidän treenata kaikkia osa-alueita. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta.

Ihminen on psyykkinen ja sosiaalinen olento

Fyysinen kuntoilu toki vaikuttaa mielenterveyteenkin myönteisesti. Mutta kaikkialla näkyy kuitenkin selvästi, miten yhteiskunnassa kovasti keskitytään huolehtimaan fyysisistä tarpeistamme silloinkin, kun vajetta olisi enemmän psyykkiseen tai sosiaaliseen puoleemme liittyvissä asioissa.
Usein ensisijaisesti ihmisiä hoidetaan fyysisesti, mutta psyykkisen ja sosiaalisen olennon tarpeita ei tiedosteta ollenkaan, tai niitä ei pidetä niin tärkeinä. Ehkä sama pätee omaan ajattelutapaamme, mietimme miten syödä terveellisemmin, juoda vähemmän ja liikkua enemmän. Ajattelemmeko koskaan, että pitäisi mietiskellä rauhassa kattoon tuijotellen ja antaa ajatusten vaellella tuntikausia, tai että pitäisi nukkua vain mielen vuoksi. Pitäisikö nähdä itselle tärkeitä ihmisiä ja jutella tuntemattomien ihmisten kanssa ihan vain huvin vuoksi. Satsaammeko tietoisesti ollenkaan asioihin, jotka ylläpitävät psyykkistä terveyttämme ja huomioimmeko olevamme sosiaalisia olentoja.

Hyvinvointi koostuu elämisen laadusta ja elintasosta

Hyvinvointimme edellyttää, että voimme hyvin  kaikilta osin. Sosiologi ja akateemikko Erik Allardt kiteytti hyvinvointitutkimuksessaan nämä asiat hyvin. Hän jaotteli tutkimuksessaan hyvinvoinnin elintasoon ja elämisen laatuun. Elintason käsitteenä ymmärtää helposti, koska sitä käytetään paljon arkielämässä. Sen sijaan mielenkiintoinen käsite on elämisen laatu, sillä se valottaa juuri edellä esitettyä näkökulmaa, olemme muutakin kuin fyysisiä olentoja. Jos haluamme voida hyvin, meidän  on otettava huomioon myös muut tekijät elämässämme.  Meille on tärkeää, että saamme toteuttaa itseämme, että tunnemme olevamme korvaamattomia, että voimme vaikuttaa asioihin ja meillä on perheenjäseniä ja ystäviä. Toinen lisäjääkaappi – ruokaa täynnä – ei korvaa puuttuvaa ystävää, vaikka siltä voi välillä tuntuakin.

Yhteisöllisyyttä

Suomalainen kulttuuri ja käyttäytyminen ihmisten yhteisönä ei tarjoa kovin helposti tukea. Pelkkä kadulle astuminen ei tuota tunnetta, että kuuluu johonkin yhteisöön ja että olen sille tärkeä. On maita, jossa ei tarvitse tuntea ketään, mutta silti sitä tuntee olevansa osa ympäröivää yhteisöä heti. Kun astut ulos huoneistostasi sinut huomioidaan. Ehkä siksi meille suomalaisille työyhteisö, yhdistykset ja järjestöt ovat niin tärkeitä, koska niiden avulla kuulut johonkin yhteisöön. Täytyisi oppia enemmän vaalimaan ihmissuhteita ja yhteisöllisyyttä. Lorviminen pihalla juttelemassa ei ole suomamalaisten mielestä hyvä asia, vaan tärkeämpää on mikä tahansa, vaikka kodin siivoaminen ja ylityöt. On hyvä huolehtia  elintasostamme, mutta huolehdimmeko koskaan siitä, että näemme riittävästi sukulaisiamme tai ystäviämme, jotka ovat sosiaalisen olemisemme kannalta välttämättömiä. Myös psyykkisen tasapainon ylläpitämiseksi on tärkeää tietää, keiltä saamme tukea ja apua, kun olemme itse jostakin asiasta kuormittuneita tai emme kykene yksin ratkaisuihin.

Enemmän vapaa-aikaa, please

Hellitä vähän työstäsi ja vietä enemmän vapaa-aikaa, lepää ja tee jotain mukavaa. Näin siksi, koska koko elämä tuntuu olevan pelkkää työtä. Vapaa-aikaa ei osaa heti arvostaa työntekoa vähentäessä, koska lisääntynyt aika ei aluksi sisällä mitään, eikä tunnu miltään. Vapaa-aika alkaa pikku hiljaa täyttyä mielekkäästä tekemisestä, jos sen antaa rauhassa täyttyä. Uutta tekemistä on itse arvostettava ja siihen uskottava. Arvostettava etenkin alussa, kun mikään ei tunnu rankan työputken jälkeen miltään. Jonkin ajan kuluttua alkaa nauttia vapaa-ajasta ja siihen sisältyvistä tekemisistä ja harrastuksista, jopa niin paljon, että lähtee ajoissa kotiin töistä. Lisääntynyt vapaa-aika lisää myös työn tuottavuutta. Vapaa-ajan vietossa kodin, perheen ja harrastusten merkitys on kasvanut.