Hoivatyön digitalisaatiosta ei ole aina hyötyä

Hoivapalveluita käyttävät ikääntyneet ja alalla työskentelevät ammattilaiset eivät koe hyötyvänsä kaikista digitalisaation tarjoamista innovaatioista.

Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksessa todetaan, että ikääntyneiden hoivapalvelut ovat muuttuneet digitaalisten innovaatioiden areenaksi, jossa erilaiset laitteet ja sovellukset koskettavat sekä ikääntyneiden että hoivatyöntekijöiden elämää.

Hoivatyöntekijöiden näkökulmasta esimerkiksi arkinen älypuhelin voi toimia paitsi työsuoritteiden kirjaamisen ja kommunikoinnin myös hoivakodin asukkaiden viriketoiminnan välineenä.

– Hoivapalveluiden digitalisaatiota käsittelevä tutkimus paljastaa, että uusien laitteiden ja sovellusten käyttöönotto ei tapahdu aina odotetulla tavalla. Teknologiaa käyttävät ihmiset, ja jokainen käyttäjä on erilainen, yliopistonlehtori Helena Hirvonen sanoo. – Esimerkiksi maahanmuuttajataustainen ikääntynyt asiakas voi kokea tietyn digitaalisen palvelun ongelmallisena sen vuoksi, että hänen digi- ja kielitaitonsa eivät riitä hyödyntämään kyseistä palvelua, Hirvonen lisää.

Erilaiset etähoiva- ja valvontalaitteet ovat tehneet hoivatyöstä yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumatonta, eikä muutos ole vain myönteinen.

– Kun laitteet ovat kaikkialla läsnä, ollaan jatkuvassa valmiustilassa, jolloin työ voidaan kokea jopa aiempaa kiireisemmäksi, yliopettaja Mia Tammelin kertoo.

Laitteiden ja sovellusten käyttäjien erilaiset tarpeet tulisikin huomioida nykyistä paremmin. Erityisen tärkeää on ymmärtää, että ikääntyneiden valmius käyttää digitaalisia hoivapalveluita vaihtelee yksilökohtaisesti. Osa ikäihmisistä tarvitsee tukea enemmän kuin toiset.

– Tulisi myös tunnistaa kaikkialla läsnä olevan digitaalisen teknologian usein ristiriitainen vaikutus hoivatyöhön. Vain tätä kautta voidaan turvata kaikille mahdollisuus kykyjensä mukaiseen ja aktiiviseen toimijuuteen digitalisoituvassa yhteiskunnassa, yliopistotutkija Riitta Hänninen muistuttaa.

Teos Digital Transformations in Care for Older People: Critical Perspectives (Routledge) kokoaa yhteen 20 tutkijan voimin tuloksia hoivapalveluiden digitalisaatiosta Suomessa, Irlannissa, Alankomaissa ja Tanskassa sekä Euroopan Unionin politiikassa. Teos osoittaa, että digitalisaatio on edennyt hieman eri tahtia eri maissa.

– Digitalisaatio kaipaa kriittistä tarkastelua myös sen odottamattomista vaikutuksista, Hirvonen tiivistää.