Hoitotyön johtajat kohtaavat eettisiä ongelmia

Terveydenhuollon organisaatioissa toimivat hoitotyön johtajat, eli johtavat hoitajat, ylihoitajat ja osastonhoitajat, kohtaavat työssään lukuisia eettisiä ongelmia. Laajoihin kysely- ja haastatteluaineistoihin pohjautuva tutkimus antaa eväitä hoitotyön johtajien työn sisällön ja koulutuksen kehittämiseen.

Turun yliopistossa väittelevän TtM Elina Aitamaan väitöstutkimuksessa selvisi, että yli puolet hoitotyön johtajista kohtaa eettisiä ongelmia työssään vähintään viikoittain. Eettisellä ongelmalla tarkoitetaan asiaa tai tilannetta, jossa havaitaan ristiriita asiaan liittyvien erilaisten arvojen välillä, eikä ole selvää, mikä tilanteessa on oikein.

Potilashoitoa koskevat ongelmat liittyivät useimmiten potilaan itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyteen. Yleisimmät ja vaikeimmiksi koetut ongelmat liittyvät organisaation talouteen tai henkilöstöresursseihin.

– Myös henkilökuntaan liittyviä eettisiä ongelmia kohdataan usein, mutta suuri osa niistä liittyy normaaliin henkilöstöhallintoon, eikä niitä koeta kovin vaikeiksi. Potilashoitoon liittyvät eettiset ongelmat eivät olleet yleisimpien tai vaikeimpien joukossa, mutta niitäkin hoitotyön johtajat kohtaavat, Aitamaa kertoo.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kysely kahden sairaanhoitopiirin alueella kaikille hoitotyön johtajille. Toinen vaihe toteutettiin haastattelemalla yhdeksää hoitotyön johtajaa hallinnon eri tasoilta ja erilaisista organisaatioista. Myös kolmas vaihe toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa eettisten ongelmien tiheyttä ja vaikeutta kysyttiin huomattavasti tarkemmalla tasolla, ja myös erilaisten ratkaisukeinojen käyttöä sekä niiden hyödyllisyyttä kartoitettiin laajalti.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntäminen vähäistä

Hoitotyössä eettisiä ongelmia ratkaistaan Aitamaan tutkimuksen perusteella useimmiten keskustelemalla. Hoitotyön johtajat puhuvat niistä hoitajien, johtajakollegojen tai oman esimiehen kanssa. Tukeutuminen omiin henkilökohtaisiin arvoihin oli myös käytetyimpien keinojen joukossa.

– Lisäksi hoitotyön johtajat tukeutuvat ratkaisuissaan lakeihin ja asetuksiin, kirjallisiin ohjeisiin, työjärjestelyihin sekä ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Valtaosa ratkaisukeinoista koettiin hyödyllisiksi, vaikkakin ulkopuolisia etiikan asiantuntijoita tai hoitoeettisiä työryhmiä käytettiin todella vähän, Aitamaa sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että työhönsä ja työympäristöönsä tyytyväiset hoitotyön johtajat kohtasivat eettisiä ongelmia harvemmin ja kokivat ne vähemmän vaikeiksi kuin ne johtajat, jotka olivat vähemmän tyytyväisiä.

Työympäristöön liittyviä tekijöitä mitattiin kysymyksillä muun muassa työn mielekkyydestä, riittävästä päätösvallasta, tyytyväisyydestä organisaation johtamisjärjestelmään ja organisaation tapaan puuttua epäeettisiin tilanteisiin.

Eettisten ongelmien käsitteleminen kuuluu oleellisesti hoitotyön johtajien työhön. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön johtamisessa, kun pyritään edistämään eettisten ongelmien havainnointia ja niiden käsittelyä.

– Ongelmien ratkaisemiseen tarvittavia resursseja voidaan vahvistaa etiikan asiantuntijoilla, hoitoeettisillä työryhmillä ja usein toistuvia tilanteita koskevilla ohjeistuksilla. Tutkimukseni tuloksia voidaan käyttää myös hoitotyön johtajien koulutuksessa, tutkija päättää.

Väitöskirja: Ethics in nursing management