Extralehdet Extralehdet
Yritykset sijoittavat vuositasolla miljoonia erilaisiin henkilöstö- ja yritysvalmennuksiin. Suurin osa tästä rahasta valuu hukkaan. 80 % yrityselämän valmennuksista on hyödyttömiä uuden väitöskirjatutkimuksen mukaan.
Tutkimuksen mukaan valmennuksien osallistujat ottavat alle 20 % oppimastaan käyttöön arkityössään. Vaikka luku voi kuulostaa käsittämättömän pieneltä, tohtori Ina Weinbauer-Heidelin mukaan asia on ollut tiedossa yritysmaailmassa jo vuosia. Valmennusten tehottomuuksista on muodostunut tietynlainen julkinen salaisuus.
”Tilanne on ironinen – kaikki tietävät, että yrityksissä pidettävät valmennukset ovat hyödyttömiä eivätkä muuta käytännön tasolla mitään. Se on selvää niin osallistujille, esimiehille kuin valmennuksen järjestäneelle HR-osastollekin. Osa heistä jopa avoimesti juoruilee aiheesta. Siitä huolimatta yritykset panostavat valmennuksiin miljoonilla,” Weinbauer-Heidel sanoo.
”Kun kriisi iskee yritykseen, se leikkaa ensimmäisenä valmennuksien budjettia. Toimisivatko yritykset näin, jos ne aidosti uskoisivat valmennusten olevan elintärkeitä ja parhaimpia kilpailuvalttejaan?,” tutkija kysyy.
”Halusin väitöskirjassani selvittää, miksi tämän tilanteen annetaan jatkua vuodesta toiseen. Miksi yritykset tuhlaavat rahaa, aikaa ja resursseja tehottomiin valmennuksiin?” hän tiivistää.
Weinbauer-Heidel väitteli Johannes Kepler Universität Linzin yliopistolta, Itävallasta.
Turhia mittauksia
Tutkijan mukaan yritykset asettavat itselleen vääriä tavoitteita valmennusten mittaamiseksi. Ne haalivat itselleen myönteistä palautetta valmennusten tyytyväisyyskyselyistä ja pyrkivät kasvattamaan valmennuspäivien lukumäärää vuositasolla.
”Yritykset mittaavat epäolennaisia asioita. 97 % mittaa sitä, kuinka tyytyväisiä valmennuksen osallistujat ovat valmennuksen sisältöön tai valmentajaan. Vain 9 % yrityksistä mittaa, onko valmennus saanut aikaan käyttäytymisen muutosta yrityksissä. Ainoastaan 7 % yrityksistä mittaa valmennuksen vaikuttavuutta. Nämä synkät numerot kertovat paljon siitä, kuinka naurettavassa tilanteessa olemme. Tilannetta voisi verrata leivänpaahtimen ostamiseen – vaikka ostaisit rikkinäisen tuotteen, pitäisit sitä silti onnistuneena hankintana vain koska paahdin on kivan värinen.”
Weinbauer-Heidelin mukaan yritykset kokevat painetta tarjota valmennuspäiviä työntekijöilleen.
”Yritykset ylpeilevät sillä, kuinka monta valmennuspäivää he tarjoavat vuosittain yhtä työntekijää kohti. Tämän luvun voi kuitenkin muuntaa suoraan kulueräksi – mitä enemmän valmennuspäiviä, sitä enemmän kustannuksia. Määrä ei korvaa laatua.”
Kaikki pakoilevat vastuuta
Tutkijan mukaan tilanne on kestämätön ja sen täytyy muuttua.
”Aikaisempina vuosina ja vuosikymmeninä valmennus oli palkitsevaa. Nyt se aiheuttaa lähinnä ahdistusta, sillä asiantuntijat ja johtajat ovat muutenkin ylikuormittuneita. He kokevat seminaariuupumusta eivätkä yksinkertaisesti ehdi istua valmennuksissa, jotka kuluttavat heidän kallista aikaansa”, Weinbauer-Heidel sanoo.
”Kaikki osoittelevat sormella toisiaan. Valmentajat syyttävät osallistujia siitä, etteivät he sovella opittuja asioita arkeen. Osallistujat sanovat, etteivät heidän pomonsa mahdollista muutosta päivittäisessä työssä. Pomot taas syyttävät HR-osastoja siitä, että ne lähettävät heidän alaisiaan epäolennaisiin seminaareihin. Kaaos on valmis.”
