torstai , joulukuu 12 2019
Uutisotsikot
Koti / Terveys & hyvinvointi / Hammasamalgaamin käyttö lopetetaan vuoteen 2030 mennessä

Hammasamalgaamin käyttö lopetetaan vuoteen 2030 mennessä

Suomessa hammasamalgaamin käyttö on vähentynyt vuosi vuodelta. Tällä hetkellä sitä käytetään alle yhdessä prosentissa kaikista valmistettavista hammastäytteistä. Tavoitteena on luopua hammasamalgaamin käytöstä kokonaan vuoteen 2030 mennessä.

Hammasamalgaami on elohopean suurimpia käyttökohteita EU:ssa ja merkittävä ympäristösaasteen lähde. Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet sopimukseen, jonka tavoitteena on minimoida ja mahdollisuuksien mukaan poistaa kokonaan ihmisen aiheuttamat elohopeapäästöt.

Jokaisen EU-maan on tehtävä kansallinen suunnitelma hammasamalgaamista luopumiseksi ja siitä kertyneiden jätteiden keräämiseksi.

Amalgaamia on käytetty hammaspaikoissa sen kestävyyden vuoksi

Amalgaamia on käytetty hampaiden paikkauksessa lähes 200 vuotta. Koska amalgaamin katsotaan olevan kestävämpi ja edullisempi kuin muut paikkausmateriaalit, jotkut hammaslääkärit käyttävät sitä edelleen. Suurin osa suomalaisista hammaslääkäreistä ei kuitenkaan enää käytä amalgaamia hampaiden paikkauksessa. Vanhoja amalgaamitäytteitä on suomalaisten hampaissa vielä runsaasti niiden pitkäikäisyyden vuoksi.

Amalgaamin käytön lopettaminen suojelee ympäristöä

Hammasamalgaamin myrkyllisyyttä on tutkittu paljon, mutta tieteellistä näyttöä amalgaamin terveyshaitoista ei väestöön ole voitu osoittaa. Amalgaamin käytön lopettamista onkin perusteltu nimenomaan ympäristönsuojelullisista syistä.

Amalgaamitäytteiden purkamisesta syntyy jätettä, jonka keräys on Suomessa hoidettu asianmukaisesti. Elohopeaan kosketuksissa olleen jätteen kierrätys vaatii tarkempaa ohjeistusta. Vaikka amalgaamin käyttö on Suomessa vähäistä, siitä kokonaan luopuminen vaatii laajaa yhteistyötä muun muassa materiaalikehityksessä, viestinnässä ja koulutuksessa.

Selvityksen perusteella hammasamalgaamille on löydettävissä korvaavia materiaaleja, ja lisäksi on panostettava ehkäisevään hoitoon, jolla voidaan vähentää paikkaustarvetta vaativien vaurioiden syntymistä.

Hampaiden reikiintymiseen voi vaikuttaa

Karieksen aiheuttama hampaiden reikiintyminen on mahdollista pitää kurissa hyvällä omahoidolla ja terveellisillä elintavoilla. Jos pieniä reiänalkuja on päässyt syntymään, niiden eteneminen on mahdollista pysäyttää.

Reikiintymisen aiheuttavat hampaiden pinnoille kiinnittyneen plakin kariesbakteerit, jotka tuottavat sokereista hampaan pinnan mineraaleja liuottavia happoja. Pienistä liukenemista ei ole haittaa, sillä ne korjaantuvat syljen vaikutuksesta ja pehmentynyt hammaskiille kovettuu uudelleen sellaisten jaksojen aikana, jolloin suussa ei ole ruokaa.

Kun ateriarytmi on säännöllinen, janojuomana käytetään vettä ja aterioiden välillä ei napostella sokerisia syötäviä tai juotavia, niin hampailla on aikaa toipua bakteerien ravinnoksi kelpaavien tuotteiden nauttimisesta aiheutuvista happohyökkäyksistä.

Hampaiden harjaus fluorihammastahnalla aamuin ja illoin vaikeuttaa hammaskiilteen liukenemista happohyökkäysten aikana ja edesauttaa liukenemien korjaantumista happohyökkäysten välillä.

Epäsäännöllinen ateriarytmi, johon usein kuuluu aterioiden välillä tapahtuvaa napostelua ja sokeristen ja happamien juomien siemailua, altistaa hampaiden reikiintymiselle. Reikiintymisvaara kasvaa, jos hampaiden harjaus ja fluorihammastahnan käyttö on epäsäännöllistä.

Kun hampaassa ei vielä ole varsinaista reikää, vaurion eteneminen reiäksi on mahdollista estää. Reiänalun pitäminen puhtaana käyttämällä aamuin illoin fluorihammastahnaa voi pysäyttää vaurion etenemisen, kunhan ateriarytmi on sellainen, että hampaille jää riittävästi aikaa happohyökkäyksistä toipumiseen.

Reikiintymisen pysäyttämiseen tähtäävä toiminta voi pysäyttää kariesvaurion etenemisen jo muutamien viikkojen kuluessa. Hampaan paikkaus ei paranna kariesta, vaan paikkaushoidossa tuhoutunut hammaskudos korvataan paikalla.

Ehkäisevällä hoidolla voidaan välttää sekä aiemmin paikkaamattoman hammaspinnan ensimmäinen paikkaus että myöhemmät toimenpiteet, joilla paikkaa mahdollisesti joudutaan vuosien varrella korjailemaan. Onnistunut hoito hillitsee myös uusien kariesvaurioiden syntyä.

Katso myös

Perusopetusikäisten lasten fyysinen toimintakyky edistynyt

Kahdeksasluokkalaisten fyysinen toimintakyky on kehittynyt parempaan suuntaan, mutta viidesluokkalaisten toimintakyvyssä ei näy merkittäviä muutoksia, selviää …

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *