Johannes Lahtisen fiktiivinen elämäkerta Galileo (Gummerus) seuraa Galileo Galilein (1564–1642) elämänvaiheita, työtä ja saavutuksia aina Helvettiin ja takaisin. Lukija saa astua tieteenedistäjän matkassa niin yliopistoihin, palatseihin ja suuriin saleihin kuin vankityrmiin ja kidutuskammioihin. Romaani on sekä historiallisen tarkka että karnevalistisen ilakoiva kuvaus yhdestä tieteenhistorian kuuluisimmasta ja kuitenkin mysteeriksi jääneestä henkilöstä.
”Niin kuin runoutta voi tiedettäkin tehdä kahdella tavalla, joko lahjakkuudella tai hulluudella.”
Johannes Lahtinen kiinnostui Galileo Galilein elämästä ja ristiriitaisesta persoonasta jo parikymmentä vuotta sitten ja alkoi lukea hänestä kirjoitettuja tekstejä.
– Tuntui kuin jokin olisi varjostanut kaikkia Galileo Galilein suuria saavutuksiaan. Hän muunteli totuutta mielensä, ja kuulijansa, mukaan, joskus päästeli suoranaisia valheita, eikä koskaan erehtynyt antamaan tunnustusta kenellekään toiselle tiedemiehelle. Galileo tuntui kuin syntyneen tragedian päähenkilöksi. Hän ei totisesti ollut mikään nahjus, vaan mies joka uskoi omiin kykyihinsä ja älyynsä , Lahtinen kertoo.
Varsinainen kirjoitusprosessi kesti kaksi ja puoli vuotta.
– Niin kuin joskus käy, suurimmaksi nousi se, mistä historiankirjat eivät maininneet sanallakaan. Jo kirjoittamisen aloittaessani tiesin, että tässä tarinassa ratkaiseva näytös tulee tapahtumaan jossain vallan muualla kuin inkvisitiotuomioistuimessa, hän toteaa.
Kirjailijan omin sanoin Galileo -romaani on: ”Firenzen hovin päämatemaatikon ja filosofin, Pisan yliopiston professorin, Lincein akatemian jäsenen, Suojainen akatemian perustajajäsenen, Medicien tähtien, Venuksen vaiheiden ja monien muiden taivaan ihmeiden löytäjän, perspicillumin, lämpömittarin, proportionaaliharpin, sykloidin, pulssimittarin ja monien aivan uudenlaisten vedennostolaitteiden keksijän, Analysaattorin, Sidereus Nunciuksen, La Bilancettan, Theoremata circa centrum
gravitatis solidormin, De Motun, Linnoitusopin, Mekaniikan ja monien muiden hämmästyttävien tieteellisten teosten kirjoittajan Galileo Galilein vastaus elämän tarkoitusta koskevaan kysymykseen.”
Johannes Lahtinen (s.1970) on kirjailija ja seppä. Hän on opiskellut lyömään vasaralla kuumaa rautaa Suomessa, Ruotsissa ja Italiassa. Lahtinen asuu perheineen Taidekeskus Järvilinnassa Laukaassa, missä hänellä on kirjailijan työhuoneen lisäksi yhteinen sepänpaja puolisonsa kanssa. Palkitsevinta hänelle on hankkia ruokansa järvestä ja metsästä, milloin hän ei nukahda katsellessaan ikkunasta aukeavaa järvenselkää ja haaveillessaan tulevista urotöistä. Lahtisen suurimmat saavutukset ovat salaperäiset J ja K, jotka eivät salli hänen olla yksi ja muuttumaton.