Euroopan komissio pyytää Suomelta lisätietoja alkoholijuomien myynnistä

Euroopan komissio on pyytänyt Suomen viranomaisilta lisätietoja liittyen enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiä koskevaan sääntelyyn. Selvityspyyntö perustuu komissiolle tehtyihin kanteluihin. Erityisesti näissä kanteluissa on kyse tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta liittyen alkoholin etämyyntiin verkossa.

Komissio pyytää Suomea muun muassa selvittämään, onko toisessa jäsenvaltiossa toimiville vähittäismyyjille, jotka haluaisivat harjoittaa enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien alkoholijuomien etämyyntiä, saatavilla vähittäismyyntilupia. Lisäksi komissio pyytää Suomea täsmentämään tietoja Suomen alkoholin vähittäismyyntijärjestelmästä.

Komissio tiedustelee myös Suomen suunnitelmista toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän huhtikuussa 2018 tekemiä ehdotuksia alkoholijuomien rajat ylittävän myynnin sääntelyn kehittämiseksi. Alkoholijuomien rajat ylittävän etämyynnin rajoittamista selvittävän työryhmän ehdotuksen mukaan alkoholijuomien verkkokauppa olisi mahdollista niin kotimaisille kuin ulkomaisille toimijoille, kunhan juoman alkoholipitoisuus olisi korkeintaan 5,5 prosenttia. Näiden alkoholijuomien jakelu tapahtuisi Suomessa vähittäismyyntipaikoista, ei siis postitse tai kuljetusliikkeen tekemänä.

Euroopan komissio valvoo noudattavatko jäsenvaltiot EU-oikeutta

Suomen saama selvityspyyntö on osa komission ja jäsenmaan välistä epävirallista ns. EU:n Pilot-mekanismia. Mekanismin avulla komissio saa jäsenvaltiolta tietoja esimerkiksi kansallisista säännöksistä ja niiden käytännön soveltamisesta. Jäljempänä koko selvityspyynnön kohdat.

1. Pitääkö paikkansa, että toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet vähittäismyyjät tai myyjät eivät voi harjoittaa enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien etämyyntiä Suomessa sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto Valviran käytännön ja ohjeiden vuoksi, vaikka alkoholilaissa ei ole tällaista välitöntä kieltoa? Jos Suomen viranomaiset katsovat, ettei Valviralla ole tällaista käytäntöä, olisiko mahdollista täsmentää, miten toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet vähittäismyyjät tai myyjät voisivat myydä Suomessa enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia etämyynnissä ja millä edellytyksillä?
2. Jos edellä kuvattu kielto on olemassa, miten Suomen viranomaiset panevat sen täytäntöön muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden verkkomyyjien osalta ja estävät joidenkin tai kaikkien alkoholijuomien verkkomyynnin? Jos vastaus on myönteinen, mitkä ovat näiden täytäntöönpanotoimenpiteiden oikeudelliset perusteet (esim. suomalaisen vähittäismyyntiluvan puuttuminen, Alkon verkkokauppamonopolin rikkominen tai alkoholituotteisiin sovellettavien toimitusrajoitusten rikkominen)? Jos tällaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä on toteutettu, missä määrin palvelun tarjoajan alkuperämaalle ja komissiolle ilmoitettiin toimenpiteistä sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 3 artiklan 4 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti? Mikä olisi tässä tapauksessa se yleinen etu, joka oikeuttaa asettamaan tällaisen rajat ylittävän rajoituksen? Mitkä syyt tekisivät tällaisen rajat ylittävän verkkomyynnin rajoittamisen tarpeelliseksi kyseisen tavoitteen saavuttamista varten?
3. Onko sellaisille vähittäismyyjille, myyjille tai valmistajille saatavilla vähittäismyyntilupia, jotka eivät ole sijoittautuneet Suomeen mutta jotka haluaisivat harjoittaa enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien etämyyntiä? Jos ei ole, millä perusteella vähittäismyyntilupien saatavuus on rajoitettu ainoastaan Suomeen sijoittautuneisiin vähittäismyyjiin tai valmistajiin? Jos vastaus on myönteinen, mainitkaa asiaa koskeva säännös, jossa tätä mahdollisuutta säännellään.
4. Aikovatko Suomen viranomaiset ryhtyä lainsäädäntötoimiin sosiaali-ja terveysministeriön asettaman työryhmän huhtikuussa 2018 esittämän alkoholijuomien rajat ylittävän myynnin sääntelyä koskevan ehdotuksen perusteella? Jos vastaus on kyllä, minkä tyyppisiin toimiin?
5. Mikä on Alkon tuotemerkkiä koskevan lupamenettelyn tavoite, jonka mukaan talouden toimijoiden on hankittava valmistajalta tai tuotemerkin omistajalta valtuutus ennen kuin Alko suostuu myymään tuotteita, jotka on jätetty tarjouskäsittelyyn? Ovatko Suomen viranomaiset harkinneet vähemmän rajoittavia keinoja saavuttaa sama tavoite?
6. Lisäksi mikä on tavoitteena, kun vain yhdelle talouden toimijalle annetaan oikeus tarjota tuotteita Alkon kautta, vaikka useat toimittajat olisivat saaneet valmistajalta tai tuotemerkin omistajalta tuotemerkkiä koskevan luvan?

Vastausta on pyydetty kahdeksan viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Pyyntö on jätetty 11. helmikuuta 2021.