Kokeilujen perusteella etäkuntoutus tuottaa yhtä hyviä tai jopa parempia tuloksia kuin perinteinen kasvokkain tapahtuva kuntoutus. Etäkuntoutuksen soveltuvuus asiakkaalle tulee kuitenkin arvioida yksilöllisesti.
Etäkuntoutus tarkoittaa kuntoutusta, jossa käytetään etäteknologiaa hyödyntäviä sovelluksia, kuten puhelinta tai tietokonetta ja toimintaa ohjaa sekä seuraa ammattilainen.
Tehdyssä kokeiluissa kuntoutukselle asetetut tavoitteet toteutuivat pääosin, ja etäkuntoutus osoittautui asiakkaalle vähintään yhtä hyödylliseksi kuin kasvokkain toteutettu kuntoutus. Joillekin asiakkaille etäkuntoutus vaikutti sopivan jopa perinteistä kuntoutusta paremmin, osoittavat Kelan Etäkuntoutus-hankkeen kokeilut. Kokeiluun osallistui eri-ikäisiä asiakkaita, joilla oli erilaisia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita.
– Etäkuntoutus osoittautui soveltuvaksi kaikille osallistujaryhmille. Erot etäkuntoutukseen suhtautumisessa ja sen käytön oppimisessa olivat yksilöllisiä. Soveltuvuus asiakkaalle tuleekin arvioida yksilöllisesti, sanoo tutkimusprofessori Anna-Liisa Salminen Kelasta.
Kuntoutusta asuinpaikasta riippumatta
Etäkuntoutus on tehokas tapa tuottaa kuntoutuspalveluita maantieteellisesti laajalla alueella asiakkaan asuinpaikasta riippumatta. Se mahdollistaa kuntoutuksen tuomisen asiakkaan arkeen ja läheisten osallistumisen kuntoutukseen.
– Muita syitä etäkuntoutuksen valintaan voivat olla esimerkiksi taloudelliset seikat tai asiakkaan perhetilanne, työtilanne tai terveydentila, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko tai liikkumisrajoitteet. Etäteknologia voi myös tuoda kuntoutukseen joustavuutta ja vaihtelua, sanoo Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala.
Teknologian oltava helppokäyttöistä
Kokeilut osoittivat, että kuntoutusammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta teknologian ja verkkotyöskentelyn käyttöön sekä tietoa muun muassa ohjausmenetelmistä ja vuorovaikutuksesta verkkoympäristössä.
Etäkuntoutuksessa käytettävien sähköisten palveluiden pitää olla helppokäyttöisiä ja käytettävä teknologia tulee valita asiakkaan tarpeiden näkökulmasta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tietoturvallisuuteen.
– Tulevaisuuden kuntouksen tulee olla vaikuttavaa, merkityksellistä ja kustannustehokasta. Sen lähtökohtana tulee olla tutkitut, tieteelliseen näyttöön perustuvat kuntoutusmallit, Anna-Liisa Salminen sanoo.
Kelan Etäkuntoutus-hankkeessa kokeiltiin erilaisten etäteknologioiden käyttöä ammatillisessa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa, sopeutumisvalmennuksessa ja omaishoitajien kuntoutuksessa. Vuonna 2015 alkaneen hankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa etäkuntoutuksen sovellusmahdollisuuksista ja käytännöistä Kelan järjestämässä kuntoutuksessa.
Kokeiluista saatuja tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään etäkuntoutuksen vakiinnuttamisessa osaksi Kelan kuntoutuspalveluja. Tavoitteena on, että asiakas voi jatkossa valita kuntoutuksensa toteutustavaksi etäkuntoutuksen silloin, kun se hänelle soveltuu.