Ensihoitohelikoptereissa potilaskirjaukset tehdään haastavissa olosuhteissa

Ensihoitohelikopteritoiminnassa ilmeni puutteita erityisesti peruselintoimintojen kirjausten sekä potilaiden pisteytys- ja luokittelutietojen osalta. Muilta osin kirjaamiskäytännöt olivat kohtalaisella tasolla. Myös potilaiden ennustearviointi toteutui kohtalaisella tavalla, mutta huonon ennusteen toteamiseen ensihoitotilanteessa tulee suhtautua varauksella.

LL Anssi Heino tutki väitöskirjassaan potilastiedon keruuta suomalaisessa ensihoitohelikopteritoiminnassa ja siellä käytössä olevaa FinnHEMS-tietokantaa. Tutkimuksessaan Anssi Heino havaitsi selkeitä kehityskohteita, joilla kerätyn tiedon laatu voitaisiin varmistaa.

Heino tutki potilaskirjausten luotettavuutta FinnHEMS:in ensihoitohelikoptereissa työskentelevien lääkärien ja ensihoitajien kesken. FinnHEMS on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava valtionyhtiö.

Potilaiden luokittelu- ja pisteytysjärjestelmien käyttöä on suositeltu myös ensihoidossa, samalla tavalla kuin sairaalahoidon yhteydessä. Väitöskirjatutkimuksessaan Heino kehitti pisteytysjärjestelmän, joka pyrkii mittaamaan ensihoidon tuottamaa hyötyä potilaalle.

– Pisteytysjärjestelmä pohjautuu aiemmin vain ensihoitohelikoptereiden miehistöjen käytössä olleeseen validoimattomaan pisteytykseen, joka nyt uudistettiin pohjoiseurooppalaisen asiantuntijapaneelin avulla. Uusittu pisteytysjärjestelmä on tarkoitettu ensihoitohelikoptereiden lisäksi ambulanssimiehistöjen käyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää myös kansainvälisesti, Heino kertoo.

Ennusteen tekeminen ensihoitotilanteessa voi olla vaikeaa

Parantumattomasti sairastuneen potilaan hoidon pitkittäminen ei ole eettisesti perustelua, ja hoito voi jopa lisätä kärsimystä. Tutkimuksissa onkin osoitettu, että parantumattomasti sairastuneiden potilaiden kohdalla lääkärit rajoittavat hoitoa jo ensihoitotilanteessa. Lääkärien päätöksiin vaikuttavia taustatekijöitä ei ole kuitenkaan aiemmin kattavasti selvitetty.

Heino selvitti väitöskirjassaan vakavasti ja parantumattomasti sairastuneiden eli ennusteettomiksi katsottujen potilaiden taustamuuttujia ja selviytymistä ensihoitotilanteen jälkeen, verrattuna vakavasti sairastuneisiin mutta ennusteellisiksi katsottuihin potilaisiin. Tutkimuksessa ei havaittu selkeitä eroja tutkittujen potilasryhmien välillä.

– Ennustearvion tekoa ensihoitotilanteessa vaikeuttavat työolosuhteet ja rajatut taustatiedot potilaiden sairaushistoriasta. Tutkimuksessani ei huomioitu niitä potilaita, jotka jo lähtötilanteessa todettiin toivottomiksi tai jotka menehtyivät. Näin ollen väitöskirjan perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä vain aktiivisesti hoidettujen, mutta kliinisen kuvan perusteella toivottomiksi oletettujen potilaiden ennusteesta, Heino toteaa.

Ensihoitohelikopteritoimintaa tulee arvioida sekä potilas- että laatututkimuksin

Lääkärijohtoinen ensihoidon helikopteritoiminta on olennainen osa vakavasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan selviytymistä, kuten aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu.

– Jotta ensihoitohelikopterien rajallista ja kallistakin resurssia voidaan kohdentaa oikein potilaille, jotka siitä hyötyvät, tulee järjestelmää jatkuvasti arvioida ja tutkia. Seurantaan tulee käyttää kliinisiä potilastutkimuksia, mutta yhtä olennaista on tutkia itse järjestelmää laatututkimuksin, Heino kertoo.