Extralehdet Extralehdet
Eläkkeellä olevia elää edelleen köyhyysrajan alapuolella. Tilastokeskuksen tuoreimpien eläkeläisten toimeentuloa koskevien tietojen mukaan vuonna 2018 pienituloisuuden rajan alle jäi 194 000 henkilöä eli 14,1 prosenttia eläkeläiskotitalouksissa asuvista. Vastaava luku vuonna 2017 oli noin 174 000, eli eläkeläisten köyhyys on kasvanut vuodessa yli 10 prosentilla.
Asumiskustannusten lisäksi merkittäviä toimeentulo-ongelmia aiheuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja lääkkeiden ja matkojen omavastuut. Köyhyyttä vähentäisivät erityisesti tasokorotukset kansaneläkkeeseen ja kansaneläkeindeksin leikkauksen peruuttaminen.
– Myös kansainväliset eläkejärjestelmiä vertailleet tutkimukset ovat osoittaneet, että Suomen minimieläkkeet ovat useimpia OECD-maita matalammalla tasolla. Tulevalle perusturvauudistukselle on myös suuri tarve. Kansaneläkkeen indeksin leikkaaminen ja jäädyttäminen tulee pikimmiten perua. Lisäksi kansaneläkkeeseen täytyy tehdä riittävä tasokorotus, kiteyttää Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen liiton huolet.
Suuri osa kansanedustajaedustajaehdokkaista on myös valmiita satsaamaan eläkeläisköyhyyden vähentämiseen. Eläkeliiton, Eläkkeensaajien Keskusliiton ja Eläkeläiset ry:n Aula Researchilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia kyselyyn vastanneista ehdokkaista on sitä mieltä, että kansaneläkkeisiin tarvitaan tasokorotuksia.
Kansaneläkkeiden remontin lisäksi on välttämätöntä turvata koko eläkejärjestelmän kestävyys. Taitetusta indeksistä käynnissä oleva keskustelu on tärkeää. Eläkeliitto ja muut eläkeläisjärjestöt ovat sitä mieltä, että palkkojen painoarvoa indeksissä tulee nostaa nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin.
Ikääntyneiden toimeentulon lisäksi liitto kantaa huolta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä jatkossa. Monet ikääntyneet putoavat järjestelmän ulkopuolelle toisaalta maksuvaikeuksien ja toisaalta pienempien kuntien palvelutarjonnan vuoksi.
– Kuntapohjainen järjestelmä ei kykene hoitamaan tehtäväänsä ja toimimaan rahoituksen ja yksityisten yritysten paineessa. Suomeen tarvitaan kuntatasoa leveämmät hartiat huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat inhimillisiä palveluita, joissa ensisijaista ei saa olla voitontavoittelu vaan kansalaisen hyvinvointi ja toimintakyky, Ikonen muistuttaa.
