Asuntoaloitusten kokonaismäärä romahtanut

Asuntoaloitusten kokonaismäärä painuu alle puoleen viimevuotisesta Rakennusteollisuus RT:n uusimman suhdanne-ennusteen mukaan. Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloitukset jäävät peräti 80 prosenttia viime vuodesta. Asuntotuotannon romahduksen vuoksi valmistuvien asuntojen määrä uhkaa vajota parina seuraavana vuotena 1940-luvun tasolle ja koko rakentaminen supistuu tänä vuonna 10 prosenttia.

Tänä vuonna aloitetaan vain noin 16 000 uuden asunnon rakentaminen, kun määrä oli viime vuonna yli 37 000. Korkojen ja kustannusten nousu on hyydyttänyt sekä uusien asuntojen kuluttaja- ja sijoittajakysynnän että valtion tukeman asuntotuotannon.

Viime vuonna aloitettujen kohteiden jäljiltä uusia asuntoja on vielä tarjolla runsaasti, mutta tarjonta puolittuu ensi vuonna.

– Asuntojen tarjonnan pudotus on myrkkyä työmarkkinoille. Niukkuus nostaa asumisen hintaa sekä heikentää ihmisten muuttomahdollisuuksia ja työvoiman liikkuvuutta. Hintojen nousu iskee eniten velkaisimpiin kotitalouksiin eli lapsiperheisiin sekä ensiasunnon ostajiin, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Asuntotuotannon toipuminen edellyttää Vihmon mukaan korkonäkymän vakiintumista, vanhojen asuntojen kaupan toipumista ja uudisasuntojen varannon sulamista.

Asuntojen kuluttajakauppa voi alkaa vähitellen piristyä ensi vuoden alussa, koska tarve ei ole hävinnyt ja kuluttajakysynnän perusajurit ovat kunnossa. Kaupungistuminen on jatkunut ennusteita voimakkaampana ja käytettävissä olevat tulot kasvavat reippaasti. Sijoittajakysynnän merkittävälle toipumiselle ei toistaiseksi ole taloudellisia edellytyksiä. Viime vuosina jopa 60–70 prosenttia tuotannosta on ollut sijoittajalähtöistä.

Myös omakotitalojen aloitusmäärä on putoamassa puoleen. Poikkeuksellisen vähäisten asuntoaloitusten vuoksi koko uudistalonrakentamisen aloitukset kutistuvat tänä vuonna alle 30 miljoonaan kuutiometriin, kun keskimääräinen taso on ollut 40 tuntumassa. Asuntorakentamisen volyymi vähenee voimakkaasti vielä ensi vuonna, minkä vuoksi Rakennusteollisuus RT ennakoi koko rakentamisen jäävän 2 prosenttia miinukselle.

Riittävästä asuntojen tarjonnasta huolehdittava

Rakentaminen on kannatellut talouskasvua lähes kymmenen vuotta, mutta nyt asuntorakentamisen alho näivettää koko talouden ja työllisyyden kehitystä. Rakentamisen työllisyys laskee 160 000:een, eli siitä on pian sulanut pois koko nousukauden kasvu, 20 000–30 000 työpaikkaa. Projektiluonteisuuden vuoksi rakentamisen työttömyys nousee kriiseissä muuta taloutta herkemmin.

– Asuntomarkkinoilta ja rakentamisesta lähteneet talouden ongelmat ovat yleensä osoittautuneet vaikutuksiltaan laaja-alaisiksi ja pitkäkestoisiksi. Siksi negatiivinen kierre olisi tärkeä saada katkaistua mahdollisimman nopeasti, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Randell kuvaa hallituksen budjettiriihessä päättämiä nopeita täsmätoimia asuntorakentamisen vauhdittamiseksi oikeansuuntaisiksi, mutta vaikutuksiltaan epävarmoiksi. Niiden vaikuttavuus on pitkälti kiinni siitä, kuinka nopeasti ja hyvin ne saadaan nyt konkretisoitua ja otettua käyttöön.

– Asuntosäästämisen ASP-korkotukilainan enimmäismäärän korottaminen osuu oikeaan saumaan, sillä laskeneiden asuntohintojen vuoksi ajankohta on nyt otollinen ensiasunnon ostoon. Tosin se hyödyttää välittömästi vain niitä ASP-säästäjiä, joilla lainansaannin ehdot, kuten kahden vuoden vähimmäissäästämisaika jo täyttyvät, Aleksi Randell sanoo.

Valtion tukema asuntotuotanto voi onnistuneella Aran prosessien nopeuttamisella ja ehtoja joustavoittamalla nousta ensi vuodeksi 8 500 asuntoon, mikä on edelleen alle Aran viime vuosien tavoitteiden ja rahoituksen myöntövaltuuksien tason. Parempaan voidaan päästä vain uudistamalla lyhyen korkotukilainan ehtoja siten, että asuntosijoittajien on tässä poikkeustilanteessa mahdollista saada tuotannon käynnistämisen edellyttämä pankkirahoitus.

– Vuokra-asuntojen tarve tulevina vuosina ei ole poistunut mihinkään, vaan pikemminkin se tulee suhteellisesti kasvamaan, kun Suomen talous saadaan taas käännettyä kasvuun, Aleksi Randell muistuttaa.

Vahvistaakseen taloutta ja asuntokysyntää hallitus laittaa ensi vuonna liikkeelle reilun puolen miljardin euron edestä liikennehankkeita ja vauhdittaa MAL-sopimuksien kautta suurten kaupunkiseutujen infra- ja asuntorakentamista. Infrainvestointien kokonaisuutta Randell pitääkin budjettiriihen painavimpana antina.

– Korjausrakentamisen osalta budjettiriihi oli iso pettymys. Yleensä vakaasti kasvanut korjausrakentaminen on tänä vuonna luisunut neljän prosentin laskuun. Kotitalouksien ja taloyhtiöiden korjaushankkeiden suhdanneluonteisella tukemisella voitaisiin työllistää rakentajia, paikata rakennusten korjausvajetta ja valmistautua tiukkeneviin energiatehokkuusvaatimuksiin.