Extralehdet Extralehdet
Ihminen saa yksilöllisen mikrobistonsa ympäristöstä, joka säilyy lähes samanlaisena läpi elämän, jos sitä ei häiritä. Jo yksi antibiottikuuri vahingoittaa bakteeristoa. Vaikutus säilyy viikkoja ja jopa kuukausia. Pidemmät ja toistetut kuurit ovat kaikkein haitallisimpia.
Antibiootit (kreikasta: anti = vastaan, bios = elävä) ovat bakteeri-infektioiden hoitoon käytettäviä lääkeaineita. Ne tehoavat bakteeri-infektioihin, mutta viruksiin niillä ei ole vaikutusta. Monet tavalliset infektiot kuten nuhakuumeet tai keuhkoputkentulehdus ovat virusten aiheuttamia, joten antibioottien määrääminen niihin ei nopeuta sairaudesta parantumista.
Ensimmäiset antibiootit, kuten penisilliini, olivat luonnossa esiintyvien mikrobien tuotteita. Luonnon lähde tuntui ehtyneen 1960-luvulla, jonka jälkeen suurin osa antibiooteista on laboratorioissa rakennettuja eli synteettisiä.
Antibioottireseptien määrä on Kelan tilastojen mukaan vähentynyt vuosina 2008–2018 noin kolmanneksen (29 %) Suomessa. Erityisesti lapsille toimitettujen antibioottireseptien määrä on laskenut tarkastelujaksolla peräti 60 prosenttia. Suunta on oikea antibioottiresistenssin vastaisessa taistelussa.
Vuonna 2008 sairausvakuutuksesta korvattuja antibioottireseptejä toimitettiin Suomessa noin 3,2 miljoonaa, mutta vuonna 2018 enää noin 2,3 miljoonaa eli lähes miljoona reseptiä vähemmän kuin vuonna 2008.
Lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja
Yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen Oulun yliopistosta kommentoi Kelan tilastoja ja antibioottien käyttömääriä Suomessa. Hänen mukaansa lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja, jolloin tarve antibioottien määräämisen kriittiseen tarkasteluun on erilainen.
– Virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat lapsilla tavallisia. Alle kouluikäiset potevat 6–8 hengitystietulehdusta vuodessa. Keuhkokuumeeseen sairastuvuus lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen jyrkästi. Iän myötä myös virtsatietulehdusten ilmaantuvuus lisääntyy. Molemmat ovat bakteerin aiheuttamia. Sen sijaan virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat vanhuksilla harvinaisia, tarkentaa Honkanen.
Lapsille (0–4-vuotiaille) toimitettujen antibioottikuurien määrä on laskenut vuodesta 2010 alkaen. Honkanen toteaa, että pneumokokkirokotteen ottaminen lasten yleiseen rokotusohjelmaan on tapahtunut samaan aikaan kuin antibioottien määrän vähentyminen.
Antibioottiresistenssi taistelussa keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen käyttö
Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, mikä on vaarantamassa länsimaisen terveydenhuollon perustan. Antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Resistenteistä infektioista aiheituu vuosittain maailmanlaajuisesti noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.
Antibioottiresistenssien ehkäisemisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen käyttö.
– Kun antibioottien käyttöä halutaan edelleen vähentää on tärkeä varmistaa, että kaikki lääkärit hoitavat infektiotauteja hoitosuositusten mukaisesti. Myös diagnostiikan tarkentamista tarvitaan, jotta harvemmin määrätty hoito kohdistuu juuri sitä tarvitsevaan, sanoo Honkanen.
