Extralehdet Extralehdet
Älykkyys ja yleiset kognitiiviset kyvyt, eli ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot, kuten havaitseminen, ajattelu ja muistaminen ennustavat ihmisten kykyä suoriutua täysin normaaleista tehtävistä tietokoneen kanssa.
Tulos on tärkeä digitaalisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska arkielämän käyttöliittymistä on tullut yllättävän monimutkaisia käyttää, sanoo tutkimusta vetänyt Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta, joka ryhmineen on laajasti tutkinut ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta.
– Tutkimustuloksemme on ensimmäinen selkeä todiste siitä, että kognitiivisilla kyvyillä on merkittävä ja laaja-alainen vaikutus ihmisten kykyyn käyttää tietokonetta. Kognitiiviset kyvyt ovat yhtä tärkeä tekijä kuin aikaisempi kokemus tietokoneen käytöstä, toisin kuin aiemmin on ajateltu, Oulasvirta tiivistää.
Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Aalto-yliopiston informaatio- ja tietoliikennetekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat. Tulos on heidän mukaansa tärkeä digitaalisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska arkielämän käyttöliittymistä on yksinkertaisesti tullut liian monimutkaisia käyttää. Pelkkä harjaantuminen ei enää riitä, vaan älykkyydestä on tullut tietokoneiden kanssa suoriutumista ennustava tekijä.
– Selvää siis on, että yksilöiden välisiä eroja ei voida poistaa pelkästään kouluttamalla, vaan tulevaisuudessa käyttöliittymät on yksinkertaisesti tehtävä kognitiivisesti helpommaksi käyttää. Tämä ikiaikainen tavoite on jossain kohtaa unohtunut, ja kömpelösti suunnitelluista käyttöliittymistä on tullut digitaalista kuilua ruokkiva tekijä. Emme voi edistää tietokoneiden syvempää ja tasa-arvoisempaa käyttöä yhteiskunnassa, jollemme ratkaise tätä perusongelmaa, Oulasvirta katsoo.
Ikä on merkittävin tekijä
Tutkimukseen osallistui eri ikäryhmiin kuuluvia testihenkilöitä. Heille annettiin 18 eri tehtävää, joiden ratkaisemista tutkijat tarkkailivat. Näihin kuului muun muassa ohjelmiston asennus, navigointi, taulukkolaskentaohjelman käyttö ja lomakkeiden täyttö.
Kognitiivisten kykyjen arviointi taas pohjautuu alan standardoituun ja vakiintuneeseen mittaustapaan. Tutkimus on ensimmäinen, jossa mitataan käyttäjien todellista kykyä suoriutua jokapäiväisistä tehtävistä tietokoneella.
– Aiemmin on vain kysytty omia uskomuksia kyselylomakkeita käyttäen. Tiedämme, että ihmisillä voi olla virheellinen uskomus omista kyvyistä, siksi oli tärkeää mitata, miten hyvin tehtävistä oikeasti suoriudutaan, yliopistonlehtori Viljami Salmela Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkimuksessa saatiin paljon uutta tietoa siitä, mitkä kognitiiviset kyvyt ovat tärkeimpiä. Kun tietokonepeleissä prosessoinnin nopeus on tärkeää, tämä ei korostu arkipäivän tehtävissä tietokoneella.
– Tutkimus paljasti, että erityisesti työmuisti, tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus ovat tärkeimmät kyvyt. Tietokoneen käytössä täytyy päätellä missä järjestyksessä asioita tehdään ja pitää mielessä mitä on jo tehty. Puhdas matemaattinen tai looginen kyky ei auta samalla tavalla, Salmela toteaa.
– Esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman käytössä on tärkeintä harjoittelu, tiedonhakutehtävissä korostuu kielellinen kyvykkyys, kun taas verkkopankin käytössä korostuu toiminnanohjaus. – Tämäkin tutkimustulos kertoo sen, että ikä on edelleen merkittävin tekijä siinä, miten sovelluksia osataan käyttää. Iäkkäimmillä kului selvästi enemmän aikaa tehtävien teossa ja he myös kokivat tehtävän kuormittavampana, Salmela sanoo.
