Extralehdet Extralehdet
Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2023 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 336 miljoonaa euroa, mikä on 7,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Valtion asuntorahastosta ehdotetaan lisäksi 293,9 miljoonaa euroa asuntorahoitukseen tukiin.
– Tämä vuosi on näyttänyt, kuinka tärkeää Suomen energiaitsenäisyyden vahvistaminen ja Venäjän fossiilisesta energiasta irtautuminen on. Vahvistamme hajautettua ja omavaraista energiantuotantoa, jotta voimme turvata suomalaisten energiansaannin. Näin globaalit kriisit eivät heittele energian hintaa ja saatavuutta. Se on yksi tärkeä painopiste myös ympäristöministeriön talousarvioesityksessä. Erityisen huomion kohteena ovat nopeat lupakäsittelyt vihreän siirtymän hankkeille, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo toteaa.
Vihreän siirtymän hankkeille nopeammat lupakäsittelyt
Vihreän siirtymän investointeja vauhditetaan ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä tehostamalla. Tietyille uusiutuva energiaa, vähähiilistä vetyä, teollisuuden sähköistämistä, hiilidioksidin talteenottoa koskeville hankkeille on tarkoitus antaa väliaikainen etusija vuoden 2025 loppuun asti aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä. Myös vihreän siirtymän kannalta keskeiset valitusasiat käsiteltäisiin kiireellisinä hallintotuomioistuimissa vuosina 2023–2027. Tämän vuoksi aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään lisää henkilöstöresursseja.
Kotitalouksien energiaremontteihin tukea
Asuinrakennusten, erityisesti kerros- ja rivitalojen energia-avustuksiin esitetään 70 miljoonaa euroa. Summalla tuetaan myös matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymistä. Öljylämmityksestä luopumisen tuki on ollut suosittu, mutta EU-rahoituksen täsmentymisen myötä sitä myönnetään jatkossa hieman harvemmalle. Määräraha tarkentuu, kun Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman muutos päivitetään talousarviokäsittelyssä. Öljylämmityksestä luopumista tuetaan edelleen korotetulla kotitalousvähennyksellä vuosina 2022-2027.
Kunnille tukea ilmastosuunnitelmien laatimiseen
Ilmastolakia on määrä muuttaa syksyllä 2022 niin, että kunnille tulisi velvollisuus laatia ilmastosuunnitelmat. Vuoden 2023 ympäristöministeriön budjettiesityksessä varataan 2,8 euroa suunnitelmien laatimisen tueksi.
Ravinteiden kierrätystä tehostetaan
Ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) ja Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman ravinnekierrätyksen investoinnin toimeenpanoa jatketaan. Esitetyllä 31 miljoonan euron määrärahalla tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.
Kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden perustaa. Valtakunnalliseen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen esitetään 3,3 miljoonaa euroa.
Panostukset metsien ja soiden suojeluun ja ennallistamiseen jatkuvat
Toimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatkuvat. Luonnonsuojelualueverkoston tilaa parannetaan jatkamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta sekä Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpanoa. EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämien kansallisten sitoumusten toimeenpano käynnistetään. Lisäksi toteutetaan Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa ja toimintaohjelmaa.
Kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti kasvukeskuksiin
Valtion asuntorahastosta tuetaan asuntorahoitusta. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi MAL-sopimuskunnille esitetään myönnettäväksi määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 39 miljoonaa euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita esitetään myönnettäväksi enintään 25 miljoonaa euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan asuntotuotantoon esitetään 1 950 miljoonaa euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 miljoonaa euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia sata miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi 120 miljoonan euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.
Asumisneuvonnan laajentamiseen esitetään 4,3 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoitteena on asunnottomien määrän puolittaminen kuluvan hallituskauden aikana, ja asunnottomuuden poistaminen sitä seuraavina vuosina. Yhtenä keinona asunnottomuuden kitkemisessä käytetään asumisneuvontaa. Kuntia kannustetaan kehittämään ja laajentamaan asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.
– Kriisiajat koettelevat erityisen pahasti yhteiskunnan huono-osaisten tilannetta. Asunnottomuuden poistaminen on tärkeä toimi, joka osaltaan vahvistaa myös koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Se edellyttää sekä riittävää asuntorakentamista että asunnottomille kohdennettua asumisneuvontaa, Ohisalo sanoo.
