Noin puolet suomalaisista nuorista uskoo ymmärtävänsä velan ja pikavipin merkityksen erittäin hyvin. Heikoimmin tunnetaan sijoittaminen ja korkoa korolle -ilmiö, jotka ovat erittäin tuttuja noin neljännekselle nuorista. Nuoret uskovat hallitsevansa hyvin talouden keskeisiä käsitteitä, mutta vanhemmat ovat pessimistisempiä.
– Nuorten talousosaaminen ja taloudellinen mielenrauha syntyy monesta tekijästä, mutta yksi tärkeä asia on keskeisten käsitteiden riittävä ymmärtäminen. Asioihin voi syventyä halutessaan koko elämän, mutta jo nuorena olisi hyvä tuntea perusasiat, jotta saisi arjen rullaamaan ilman suuria huolia. Siksi on hyvä ymmärtää, miksi pikavippi voi johtaa ongelmiin tai miksi säästäminen pienistäkin tuloista voi olla järkevää jo nuorena, sanoo pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Vanhemmat ovat nuoria pessimistisempiä kaikkien käsitteiden osalta. Esimerkiksi pikavipin erittäin hyvään hallintaan uskoo vain 39 prosenttia vanhemmista. Vanhempien luotto nuorten kuukausittaisten tulojen ja menojen hallintaan on sen sijaan aavistuksen nuoria parempaa. Joka toinen nuori arvioi hallitsevansa kuukausittaisia tulojaan ja menojaan erittäin hyvin tai hyvin.
– Lähes 10 prosentti nuorista kertoi talouden kuukausittaisessa hallinnassa olevan selviä ongelmia. Tosiasioiden tunnustaminen on tässäkin viisauden alku, mutta ongelmien yli pääseminen helpottuu, jos hyödyllistä apua saa esimerkiksi omilta vanhemmilta. Tässä suhteessa kaikki eivät kuitenkaan ole samassa asemassa, jatkaa Kuoppamäki.
Äiti on talouspuheen ykkönen
Enemmistö nuorista pitää vanhempiaan melko pätevinä puhumaan kanssaan raha-asioista. Joka kahdeksas on kriittinen vanhempiensa osaamisen suhteen. Vanhempien käsitys omasta pätevyydestään on hyvin linjassa nuorten näkemyksen kanssa.
– Taloudesta puhuminen on edellytys sille, että nuorille kehittyy terve suhde rahaan. Siinä mielessä on rohkaisevaa, että nuoret ja vanhemmat kokevat olevansa päteviä puhumaan rahasta. Raha-asioiden läpikäyminen yhdessä voi lisätä myös vanhempien osaamista.
Nuoret puhuvat raha-asioista enemmän äidin kuin isän kanssa. Yli kolmannes ei ole puhunut isän kanssa raha-asioista lainkaan, äidin osalta tällaisia on vain neljännes. Keskustelujen aiheena on yleisemmin säästäminen, rahan ansaitseminen sekä palveluiden ja tuotteiden hinnat.
– Rahasta puhuminen jakaa suomalaisia perheitä. Jako ei mene esimerkiksi nuoren koulutuspaikan mukaan, mutta pienituloisista perheistä olevat lapset kokevat, että he ovat puhuneet vanhempiensa kanssa rahasta vähemmän. Näissä perheissä rahasta puhuminen myös kohdistuu erityisesti palvelujen ja tuotteiden hintoihin, mutta säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät asiat jäävät sivurooliin. Tätä talousosaamisen osaamiseroa on pystyttävä kuromaan kouluissa, jotta kaikki suomalaiset nuoret aloittavat aikuiselämänsä riittävillä taloustaidoilla, Kuoppamäki sanoo.
Kyselyn tuloksia
• Nuoret katsovat parhaiten hallitsevansa velan (51 prosenttia tuntee erittäin hyvin) ja pikavipin (48 prosenttia tuntee erittäin hyvin) käsitteet.
• Nuorissa miehet kokevat naisia useammin hallitsevansa korkoa korolle -käsitteen. Kriittisimpiä oman osaamisensa suhteen ovat juuri aikuistuneet 18–20-vuotiaat, erityisesti pikavippi ja korkoa korolle -käsitteissä he ovat muita epävarmempia.
• Sijoituksia omaavat ovat muita varmempia käsitteiden hallinnastaan, erityisesti sijoittamisen ja korkoa korolle -käsitteiden suhteen. Ammattikoulussa opiskelleet kokevat muita heikommin hallitsevansa mainitut käsitteet.
• Kolme neljästä nuoresta pitää vanhempiaan vähintään melko pätevinä puhumaan kanssaan raha-asioista. Joka kahdeksas on kriittinen vanhempiensa osaamisen suhteen. Vanhempien käsitys omasta pätevyydestään on hyvin linjassa nuorten näkemyksen kanssa.
• Kyselyn tiedot kerättiin web-kyselynä. Tutkimuksessa on kaksi kohderyhmää: 502 otoksella 15–29-vuotiaat nuoret ja 504 otoksella 15-29-vuotiaiden nuorten vanhemmat. Kohderyhmän kokonaistuloksessa keskimääräinen virhemarginaali on noin ±3,9%-yksikköä suuntaansa. Luvut käyvät ilmi kyselystä.