Extralehdet Extralehdet
Talous kasvaa Euroopassa ja Suomessa tänä vuonna selvästi aiemmin arvioitua hitaammin. Suomen bruttokansantuote kasvaa kuluvana vuonna 1,5 prosenttia, arvioi valtiovarainministeriö huhtikuussa julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
Suomen talous oli hyvää vauhtia toipumassa koronakriisistä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun loppupuolella. Reaktiona Venäjän hyökkäykselle EU, Yhdysvallat sekä muut länsimaat asettivat Venäjälle talouspakotteita. Pakotteiden seurauksena inflaatio on kiihtynyt edelleen, mikä vähentää kotitalouksien ostovoimaa. Pakotteet käytännöllisesti katsoen lopettavat Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa, mikä vähentää Suomen talouskasvua tänä vuonna. Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2022, 1,7 prosenttia vuonna 2023 ja 1,5 prosenttia vuonna 2024.
– Suomen talous oli hyvässä nousukiidossa. Sitten Venäjä hyökkäys Ukrainaan sumensi näkymän ja käänsi kiidon hidastuvaksi kasvuksi ja kiihtyväksi inflaatioksi. Pidemmällä aikavälillä sodan vaikutukset sulautuvat osaksi talouden ja yhteiskunnan rakenteellista muutosta, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Ennusteessa oletetaan, että Venäjälle asetetut ja Venäjän asettamat talouspakotteet pysyvät voimassa pitkään. Ennusteessa oletetaan myös, että koronaepidemian leviämisen estämiseksi ei aseteta uusia rajoituksia, jotka vaikuttaisivat talouteen negatiivisesti.
Sota varjostaa maailmantalouden kehitystä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa laajasti maailmantalouteen muun muassa heikentämällä luottamusta, nostamalla energian hintoja ja kiihdyttämällä inflaatiota. Maailmantalouden kasvu hidastuu vuoden 2021 runsaasta kuudesta prosentista keskimäärin kolmeen prosenttiin vuodessa vuosina 2022–2024. Tavarakauppa kasvaa edelleen noin 4,5 prosenttia vuodessa vuosina 2022–2024.
Venäjä on ajautunut syvään talouskriisiin. Ulkomaiset yritykset siirtävät toimintojaan pois Venäjältä, ja vienti supistuu länsimaiden rajoittaessa energian tuontia Venäjältä. Tuonti reagoi vientiäkin voimakkaammin. Maksujärjestelmän rajoitukset haittaavat talouden toimintaa. Nopea inflaatio pienentää palkansaajien reaalituloja. Ennusteen mukaan Venäjän kokonaistuotanto supistuu 15 prosenttia vuonna 2022 ja 2 prosenttia vuonna 2023.
Euroalueen näkymät ovat synkentyneet nopeasti sodan takia. Energiamarkkinoiden epävarmuudesta johtuva hintojen nousu ja heikko luottamus talouteen vaikuttavat euroalueen talouteen enemmän kuin muutokset Venäjän-kaupassa.
Yhdysvalloissa erittäin nopea inflaatio leikkaa kuluttajien ostovoimaa ja hidastaa talouskasvua. Koronapandemiaan liittyvien tartuntojen kasvu Kiinassa on johtanut tiukkoihin rajoitustoimiin, jotka haittaavat teollisuustuotantoa ja häiritsevät globaalien tuotantoketjujen toimintaa.
Julkinen talous vahvistuu lyhyellä aikavälillä mutta alkaa sitten heiketä
Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset ulottuvat myös Suomen julkiseen talouteen heikentyneen taloustilanteen myötä. Samalla sota ja geopoliittisten jännitteiden kasvu vahvistavat tarvetta varautumiseen, mikä luo menopaineita, joista osa on luonteeltaan pysyviä.
Hallitus päätti kehysriihessä merkittävästä varautumis- ja tukipaketista, joka lisää julkisia menoja erityisesti lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä julkista taloutta alkavat heikentää jo aiemmin päätetyt puolustusinvestoinnit ja hidastuva talouskasvu. Julkisyhteisöjen alijäämä pienenee kuitenkin vielä lähivuodet ennen kuin kääntyy uudelleen kasvuun keskipitkällä aikavälillä. Velkasuhteen pieneneminen pysähtyi viime vuoteen, ja velkasuhde kääntyy maltilliseen kasvuun jo tänä vuonna. Velkasuhteen kasvu kiihtyy pidemmällä aikavälillä ikääntymisestä johtuvien menojen, hitaan talouskasvun ja kasvavien korkomenojen vuoksi.
Kestävyysvaje on pienentynyt hyvän työllisyyskasvun vuoksi, mutta sota ja sen seurauksena päätetyt toimet heijastuvat myös kestävyysvajearvioon. Tulojen ja menojen pitkän aikavälin rakenteellinen epätasapaino on noin 2,5 prosenttia suhteessa bkt:seen eli noin 7 miljardia euroa vuoden 2026 tasossa.
Pakotteiden lisääntyminen heikentää kasvua edelleen
Ennusteessa oletetaan, että Venäjälle asetetut talouspakotteet pysyvät voimassa pitkään. On hyvin todennäköistä, että sota Ukrainassa laajenee niin, että kaikki ajateltavissa olevat taloudelliset pakotteet otetaan käyttöön. Jos raaka-aineiden ja energian saatavuus Venäjältä loppuu kokonaan, on sillä merkittävä hintoja kiihdyttävä sekä energian saatavuutta heikentävä vaikutus. Tämä näkyisi Suomessa sekä suoraan että euroalueen kasvun hidastumisen kautta heikkenevänä vientikysyntänä.
On riski, että Venäjä takavarikoi länsimaiden varat ja tuotantolaitokset ja eristäytyy edelleen yhteistyöstä. Venäjän vastatoimet heikentävät luottamusta ja kiihdyttävät inflaatiota edelleen. Hintojen nousu heikentää kotitalouksien ostovoimaa, ja yksityinen kulutus vähenee. Suomessa sekä tuotanto että kysyntä heikkenevät ja niiden palautuminen kestää pitkään.
Julkisen talouden ennusteeseen kohdistuu runsaasti epävarmuutta, ja riskit ovat pääosin heikomman kehityksen suuntaan. Ensinnäkin Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset voivat olla nyt arvioitua suuremmat. Toiseksi koronapandemia voi vielä aiheuttaa ennakoitua voimakkaampia tautiaaltoja, mikä puolestaan voi edellyttää lisää tukitoimia. Kolmanneksi, alkuvuonna nähty reipas verotulojen kasvu voi hiipua nopeammin kuluttajien ja yritysten voimakkaasti heikentyneen luottamuksen vuoksi. Lisäksi korkojen jo ennestään ripeä nousuvauhti voi vielä kiihtyä, mikä vaikuttaa korkomenoihin ja velkasuhteeseen pidemmällä aikavälillä.
Investointiympäristön epävarmat näkymät voivat lykätä investointeja vielä enemmän eteenpäin tai estää niiden toteutumisen kokonaan. Yksityisten investointien näkymät voivat olla ennustettua myönteisemmät, jos energiasektorilla tehdään investointeja, joilla tavoitellaan riippumattomuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista.
