Extralehdet Extralehdet
Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta ylitti viime vuonna fossiilisen tuontipolttoaineiden osuuden. Päästöoikeuden hinnan nousu edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä samalla kun teknologinen kehitys parantaa tuulivoimainvestointien kannattavuutta.
Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli viime vuonna 37 prosenttia ja fossiilisen tuontienergian osuus 35 prosenttia. Uusiutuvan energian tuotannosta 74 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta, yhdeksän vesivoimasta, viisi lämpöpumpuista ja neljä prosenttia tuulivoimasta. Puupolttoaineet ovat suurin energialähde 27 prosentin osuudella. Metsähaketta käytettiin energiantuotantoon 8 miljoonaa kuutiota, selviää Uusiutuvan energian toimialaraportista.
Suomen vaihtotase vuonna 2018 oli energiatuotteiden osalta 5,3 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 10,7 miljardilla eurolla. Eniten tuontia tapahtui Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 61 prosenttia. Suomesta vietiin energiatuotteita 5,4 miljardilla eurolla, eniten EU-maihin.
Päästöoikeuden hinta on viimeisen kahden vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Päästöoikeuden hinta kävi korkeimmillaan heinäkuussa, jolloin sen hinta oli noin 29,50 euroa per hiilidioksiditonni. Kolmen kuukauden keskiarvo syyskuussa päättyneellä vuoden kolmannella kvartaalilla oli 27 euroa.
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuonna 2018 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmien tuotannon bruttoarvo oli 5,36 miljardia euroa ja jalostusarvo 1,02 miljardia euroa. Toimintaa harjoitettiin kaikkiaan 1 189 yrityksessä ja 1 784 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä 6 104 henkilöä.
Tuulivoiman tuottaminen on kannattavampaa
Pk-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat heikentyneet kevään 2019 tilanteesta. Koko maassa on mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä 34 prosenttia. Uusiutuvan energian toimialalla on 33 prosenttia pk-yrityksiä, jotka pyrkivät säilyttämään asemansa.
Tuulivoimainvestoinnit ovat aiempaa kannattavampia teknologisen kehityksen avittamina ja voimaloiden koon kasvaessa. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun kotitaloudet, yritykset ja maatilat ovat lisänneet merkittävästi investointeja aurinkoenergiaan.
Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman, bioenergian ja aurinkoenergian investointien kasvu on nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi edelleen vuonna 2018.
Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi maaksi
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteeseen pääsemiseksi nopeutetaan päästövähennystoimia ja vahvistetaan hiilinieluja. Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä. Liikenteen päästöjen tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
