Uusi tieliikennelaki muuttaa ajokäyttäytymistä

Uudistettu tieliikennelaki tulee voimaan ensi maanantaina 1.6.2020. Laki sisältää säännökset, jotka ohjaavat käyttäytymistä tieliikenteessä. Lain tarkoitus on lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä luoda edellytyksiä liikenteen digitalisoitumiselle ja turvalliselle automaatiolle.

Tieliikennelaissa säädetään liikkumisen periaatteista, liikennesäännöistä, liikenteenohjauksesta ja liikennemerkeistä sekä ajoneuvojen turvallisesta käyttämisestä. Uutena asiana laki sisältää säännökset liikennevirhemaksusta. Virhemaksua voidaan käyttää vähäisten liikennerikkomusten seuraamuksena. Muutoksia tulee liikennemerkkeihin ja tiemerkintöihin, sekä tien vasemmalle puolelle pysäköinnissä, sulkuviivojen värisyydessä ja talvirengassäännöissä.

Uutena periaatteena laissa korostetaan tienkäyttäjän ennakointivelvollisuutta. Jatkossa liikenteessä on pyrittävä vaaran ja vahingon välttämäksi yhä tietoisemmin ennakoimaan toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovitettava omaa liikkumista sen mukaisesti. Ennakointi tuo kaikille lisää turvallisuutta ja sujuvuutta liikenteessä.

– Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi autoilijan pitää aktiivisesti seurata, mitä muut tiellä liikkujat tekevät ja toimivatko he sääntöjen mukaan. Myös muiden virheisiin kannattaa varautua. Ajon aikana keskittymisen pitää olla itse ajotehtävässä, sanoo liikenneopettaja Sampsa Lindberg.

Uusia merkkejä pyöräilyyn liittyen

Yksi lainuudistuksen keskeisiä tavoitteita on lisätä kevyen liikenteen, eli esimerkiksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden, turvallisuutta. Käyttöön onkin tulossa monia pyöräilyyn liittyviä uusia liikennemerkkejä. Näitä ovat esimerkiksi pyöräkatu, pyöräkaista ja pyöräilijän tienylityspaikkaa osoittava merkki.

– Risteysten väistämissäännöt eivät varsinaisesti muutu, mutta uutta on ”väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa” -merkki. Sen havaitseminen saattaa olla autoilijoille aluksi hankalaa, koska se muistuttaa väreiltään tavallista suojatien merkkiä ja näkyy molempiin suuntiin, toisin kuin esimerkiksi stop-merkki, sanoo Lindberg.

Uuden merkin kohdalla autoilijan tulee aina väistää ajorataa ylittävää pyöräilijää. Merkistä käytetään myös nimitystä ”pyöräsuojatie”. Se tullaan merkitsemään vain rakenteellisesti korotetun tienylityspaikan kohdalle.

Koska merkkiuudistuksiin liittyy useiden vuosien siirtymäaikoja, kannattaa kaikkien tiellä liikkujien olla lähivuosina risteyksissä tarkkana.

Vetoketjuperiaate

Maanteillä ja esimerkiksi tietyömaiden kohdalla voi jatkossa tulla vastaan ajokaistojen yhdistymistä osoittava liikennemerkki. Sen myötä Suomeen tulee vetoketjuperiaate, joka on ruuhkaisista kaupungeista ja moottoriteiltä monelle tuttu. Nyt liikennemerkki tulee osoittamaan siirrytäänkö kaistojen päättyessä vuorotelle jatkuvalle kaistalle. Aiemman käytännön mukaan päättyvältä kaistalta tuleva on väistämisvelvollinen.

Pysäköinti tien vasemmalle puolelle

Taajamissa voi kesäkuusta lähtien pysäyttää tai pysäköidä auton myös vastaantulevien kaistan reunaan, siis tien vasemmalle puolelle. Uusi sääntö helpottaa parkkipaikan löytämistä, mutta mahdollisuutta kannattaa käyttää harkiten.

– Jos pysäköi tien vasempaan reunaan, täytyy liikkeelle lähtiessä olla erityisen varovainen. Kuljettajan täytyy silloin havainnoida sekä vastaan että takaa tulevaa liikennettä. Nähdäkseen eteen pysäköidyn auton editse, pitää omaa keulaa ehkä kääntää pitkällekin vastaantulijoiden kaistalle näkyvyyden saamiseksi, sanoo Lindberg.

Keltaiset sulkuviivat poistetuvat

Suomen teiden kansallinen erikoisuus, keltaiset sulkuviivat ja -alueet, muutetaan hiljalleen valkoisiksi. Esimerkiksi ohituskieltoalueita eivät enää jatkossa osoita keltaiset vaan valkoiset viivat. Valkoinen on tiemerkinnöissä yleisesti käytetty väri Euroopassa ja siihen siirtymistä perustellaan myös autojen tekoälyn tunnistuskyvyllä.

Tähän asti keltainen sulkuviiva on aina erottanut vastaantulevan liikenteen. Valkoinen sulkuviiva taas on erottanut samaan suuntaan kulkevaa liikennettä. Nyt väriero poistuu. Tiemerkintöjä uudistetaan kolmen vuoden siirtymäajalla, joten sinä aikana teillä näkyy sekä keltaisia että valkoisia sulkuviivoja.

Talvirengassäänto sidotaan keliin

Muuttuva liikennelaki tuo uutta myös talvirengassääntöihin. Jatkossa talvirengaspakko ei ole sidottu tiettyyn kalenterikuukauteen vaan vallitsevaan keliin. Lain mukaan talvirenkaat on ensi syksystä lähtien oltava alla marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Aiemmin talvirenkaita edellytettiin joulukuusta helmikuuhun.

– Joustavuus on siitä hyvä, että esimerkiksi poikkeuksellisen lämpimänä viime talvena talvirenkaita tarvitsi Etelä-Suomessa hyvin vähän. Toisaalta syksyllä ja keväällä tien liukkaus voi olla hyvin paikallista ja yllättävää. Jatkossa korostuukin kelinmukainen harkinta, joten säätiedotuksia kannattaa seurata tarkkaan, sanoo Lindberg.

Nykyinen tieliikennelaki on ollut voimassa vuodesta 1982. Sen korvaa 1.6.2020 voimaan astuva uusi tieliikennelaki. Uusi laki tuo helpotuksia tai kiristyksiä monelle osa-alueelle. Esimerkiksi jotkin nopeusrajoitukset muuttuvat ja joillekin teille voidaan asettaa vähimmäisnopeus. Rikesakkojen sijaan vähäisistä rikkomuksista voidaan jatkossa määrätä liikennevirhemaksuja. Uusia liikennemerkkejä tulee käyttöön viitisenkymmentä. Lisäksi monia vanhoja merkkejä on selkeytetty, kuten yksinkertaistettu niiden hahmoja. Muuttuvissa merkeissä on pääosin kymmenen vuoden siirtymäaika, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Uudet liikennemerkit on esitelty Väyläviraston sivuilla.