Extralehdet Extralehdet
Hallituksen päätös edistää nopeita raideyhteyksiä Turun, Tampereen ja idän suuntaan sekä lupaus antaa jo kesäkuussa liikennehankkeita sisältävä lisäbudjetti saavat erityiskiitoksen rakennusalalta.
Työllisyys- ja ilmastotavoitteet on nostettu hallitusohjelman keskiöön, ja myös kaupungistumiskehitys on otettu huomioon. Tämä näkyy selvästi linjauksissa, jotka koskevat esimerkiksi liikenneinfraa, asumista ja rakennettua ympäristöä laajemmin.
”Hallituksen linjaukset raidehankkeista lisäävät merkittävästi luottamusta viime viikon synkkien talousennusteiden jälkeen. Ne luovat pitkän aikavälin näkymää rakentamiselle ja koko taloudelle. Nopeat raideyhteydet parantavat työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuutta, kun ihmisten on mahdollista käydä töissä aiempaa kauempaa ja hyvien liikenneyhteyksien varrelle syntyy lisää asumisen mahdollisuuksia”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Randellin mukaan nyt edistettävät väylähankkeet ja väylien perusparantamisen pysyvä rahoitustason nosto lyhentävät matka- ja kuljetusaikoja, mikä on välttämätöntä myös elinkeinoelämän kannalta. Rakennusala odottaa hallitukselta alkukaudesta lopullisia päätöksiä väylähankkeista, sillä ne edistävät merkittävästi myös ilmastotavoitteiden saavuttamista.
”Pelkästään liikenne aiheuttaa viidesosan suomalaisten hiilijalanjäljestä. Raideyhteyksien parantaminen on myönteinen keino kannustaa ihmisiä siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Sujuvat yhteydet alentavat suoraan päästöjä”, RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö lisää.
Rakennusteollisuus pitää hyvänä, että hallitusohjelmassa tuetaan olemassa olevan rakennuskannan energiaparannuksia ja korjaamista sekä huomioidaan laajasti hiilijalanjälki, ympäristövaikutukset ja terveellinen sisäympäristö.
Raideinvestoinnit vauhdittavat myös asuntorakentamista tonttitarjonnan kasvun myötä. Hallitusohjelmassa pyritään pidentämään ja laajentamaan maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta ohjaavia MAL-sopimuksia.
Kautta linjan Randell näkee tarpeelliseksi toimenpiteiden kattavat vaikuttavuusarvioinnit ennen lopullisia päätöksiä, jotta niiden yhteisvaikutus ja todellinen merkitys suhteessa tavoitteisiin selviää.
”Esimerkiksi hallitusohjelmakirjaus, jossa vastuu rakentamisen virheistä sälytettäisiin yksin pääurakoitsijalle ei palvele tarkoitustaan. Urakoitsija ei voi vastata esimerkiksi tilaajan tekemistä valinnoista tai ylläpidon ja käytön vuoksi syntyneistä vaurioista”, Randell selventää.
”Sopimusteitse ratkaistavia asioita ei tule viedä sääntelyyn. Olennaista on koko ketjun toimivuus ja saumaton yhteistyö suunnittelusta toteutukseen. Maankäyttö- ja rakentamislain uudistusta on tärkeä jatkaa parlamentaarisessa valmistelussa ja käydä aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten kesken. Näin löydämme parhaat keinot myös vastuusuhteiden selkeyttämiseen.”
Puutuoteteollisuus ja puurakentaminen huomioitu
Hallitusohjelmassa todetaan, että puun käyttö lisää niin suomalaista työtä kuin positiivisia ilmastovaikutuksia. Puurakentamista edistetään, sillä puurakennus toimii myös hiilivarastona. Puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen edistämistä toteutetaan nopeuttamalla vähähiilisen rakentamisen tiekartan täytäntöönpanoa ja edistämällä kiertotaloutta rakentamisessa. Julkisessa rakentamisessa puurakentamiselle osoitetaan tavoitteet.
Tavoitteena on kehittää palomääräysten materiaalineutraaliutta niin, että puurakennusten kaksinkertaisen (teknisen ja rakenteellisen) palosuojauksen tarve vähenee. Samalla halutaan myös selvittää, onko puurakentamisen palomääräyksiä syytä keventää.
ARA-asuntotuotannossa puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 prosentin korotettu käynnistysavustus, joka esimerkiksi Helsingin seudulla tarkoittaa 2000 euron korotusta asuntoa kohden ja muilla MAL-alueilla 600 – 1000 euroa asuntoa kohden.
