Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut laajan toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjelman taustalla ovat hallitusohjelman kirjaukset syrjimättömyydestä, jokaisen lapsen ja nuoren oikeudesta koskemattomuuteen sekä nollatoleranssista koulukiusaamiselle.
– Oikeus elää vailla pelkoa väkivallasta tai kiusatuksi ja syrjityksi tulemisesta on perustavanlaatuinen ja koskee yhtäläisesti niin yhteiskuntamme nuorimpia jäseniä kuin aikuisiakin. Jokainen kiusaamistapaus on liikaa. Tämän ohjelman myötä vahvistamme koulujen, oppilaitosten ja muun yhteiskunnan kykyä puuttua kiusaamiseen ja estää siitä aiheutuvaa kärsimystä, opetusministeri Jussi Saramo sanoo.
Opetusministeri Jussi Saramon mukaan kiusaamisen ja häirinnän vähentämiseksi on tärkeää varmistaa, että toimiviksi arvioidut käytännöt saadaan laajaan käyttöön, yhteiskunnassa on resursseja puuttua lasten sekä nuorten pahaan oloon ja lainsäädäntö on ajantasaista. Oppilaitosten henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden ymmärrystä kiusaamisen ja väkivallan vaikutuksista on lisättävä.
– Kiusaamisen lopettamiseksi ei ole yhtä patenttiratkaisua, vaan on varmistettava, että kouluissa ja yhteiskunnassa laajemmin on osaamista, aikaa ja resursseja puuttua lasten ja nuorten pahoinvointiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä. Kiusaamiselle on oltava nollatoleranssi. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koskemattomuuteen, sanoo ministeri Jussi Saramo.
Opettajien peruskoulutuksessa on tärkeää huolehtia, että hyvinvointiin, turvallisuuteen ja työrauhan edistämiseen liittyviä sisältöjä on riittävästi. Opettajankoulutuksesta vastaavia korkeakouluja kannustetaankin vahvistamaan yhteistyössä hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvää opintotarjontaa.
– Kiusaamisen tunnistaminen ja ehkäiseminen ovat tärkeä osa kaikkien opetusalan ammattilaisten osaamista, jota on tärkeää tukea koulutuksen kaikissa vaiheissa korkeakouluista täydennyskoulutukseen. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä on velvollisuus varmistaa lapsille ja nuorille turvallinen oppimisympäristö. Kiusaamistapauksiin puuttuminen ei ole siis harkinnanvaraista, vaan koulujen ja oppilaitosten velvollisuus. Tämä on myös meidän aikuisten velvollisuus lapsia kohtaan, sanoo Saramo.
Kiusaamisen ja häirinnän vastainen toiminta edellyttää myös lainsäädännöllisiä tarkennuksia, jotta kiusaamiseen voidaan puuttua oikea-aikaisesti ja samalla turvata kaikkien oppilaiden turvallinen oppimisympäristö.
Kiusaamista ja häirintää koskevia säännöksiä tulisi täsmentää
Osana toimenpideohjelmaa kouluille kehitetään sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli, joka tukee sekä oppilaita että koulujen henkilökuntaa koulupudokkuuden ehkäisemisessä, koulunkäyntiin sitouttamisessa, poissaolojen vaikutusten korjaamisessa, kouluhyvinvoinnin vahvistamisessa sekä osaltaan kiusaamisen vastaisessa työssä. Sitouttavan kouluyhteisötyön tavoitteena on varmistaa, että kouluissa on riittävästi resursseja ja osaamista ennaltaehkäistä koulupudokkuutta, oppilaiden poissaoloja ja haasteellisia tilanteita.
Kiusaamisen ehkäisyyn tulee kytkeä myös kunnan nuorisotoimi. Nuorisotyön ydinosaamista on nuorten kohtaaminen. Kiusaamista tapahtuu myös kouluajan ulkopuolella (vapaa-ajalla, harrastuksissa jne.), ja nuorisotyöntekijä kohtaa nuoria myös koulun ulkopuolella, siksi nuorisotyön menetelmien ja toimintamallien jalkauttaminen kouluihin ja oppilaitoksiin on tärkeää.