Extralehdet Extralehdet
Pakkaset nostavat kodin energiankulutuksen punaiselle, kun pattereiden termostaateista väännetään tehoa lämmitykseen. Kulutuspiikkiä voi kuitenkin tasata.
Omakotitalossa asuva on parhaiten kukkaronsa ja kulutuksensa vartijana, kerrostalossa lämmityksen osuuden asumiskustannuksista havaitsee vasta viiveellä. Lämmitys on suurin yksittäinen asumisen kuluerä, asumismuodosta riippumatta.
Kovina pakkastalvina kuukauden lämmityslasku saattaa olla moninkertainen syksyyn verrattuna, joten toimeen tarttuminen todellakin kannattaa. Asukkaan omat toimet vaikuttavat ratkaisevasti energiankulutukseen. Huonelämpötiloja alentamalla säästää aina ja kovilla pakkasilla lämpötiloja kannattaa laskea varastossa, tuulikaapissa, rappukäytävässä ja autotallissa. Vahinkoa ei tapahdu, vaikka lämpötila olisi niissä tuntuvasti tavanomaista matalampi.
Lämpötilan voi aputiloissa huoletta alentaa jopa 7 asteeseen. Mikäli edessä on pitempi lomamatka, siksi ajaksi myös asuinhuoneiden lämpötila kannattaa säätää matalammalle.
Talossa kannattaa erikseen suojata paikallisilla lisälämmittimillä vesimittaritila ja/tai vesijohdon läpivientipaikka. Kylmän johtuminen talon rakenteissa sekä ilmavuodot voivat paikallisesti aiheuttaa jopa jäätymisvaaran.
Pakkasilla takan tai leivinuunin säännöllisestä lämmityksestä on erityisen paljon etua. Vuositasolla sähkölämmittäjä voi varaavalla tulisijalla parhaimmillaan korvata jopa 30 prosenttia kokonaisenergiankulutuksestaan, mutta kevyempikin tulisija hyödyttää.
Tehokkainta on, jos tulisijaa ehtii lämmittää pakkasta ennakoiden ja jatkaa puunpolttoa pitkin pakkaskautta. Pitämällä huoneiden väliovet avoinna, lämmin ilma pääsee kiertämään tasaisesti asuntoon. Päälämmitysjärjestelmää voi säätää alhaisemmalle tasolle.
Ilmalämpöpumpun energiatehokkuudesta riippuu kannattaako laitetta sulkea kovillakaan pakkasilla. Laitekohtaisten erojen vuoksi raja-arvon voi tarkistaa ohjekirjasta tai laitteen myyjältä. Kovalla pakkasella laitetta ei kannata käynnistää, jos se on ollut suljettuna.
