Extralehdet Extralehdet
Suomi on 2. helmikuuta 2023 liittynyt Ukrainan tukena toimivaan ydinryhmään, joka edistää oikeudellista vastuuta Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäysrikoksesta. Ryhmässä on mukana Suomen ja Ukrainan lisäksi 19 valtiota ja EU:n ulkosuhdehallinto.
Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan on vakava YK:n peruskirjan voimankäyttökiellon loukkaus. YK:n yleiskokous on tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, vaatinut sitä lopettamaan sotatoimet ja vetämään joukkonsa Ukrainasta.
Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tukeminen ja vahvistaminen ovat Suomen ulkopoliittisia prioriteetteja. Venäjän räikeästi YK:n peruskirjan vastainen hyökkäys Ukrainaan on korostanut kansainvälisen oikeuden puolustamisen merkitystä.
– Vastuu Venäjän Ukrainassa käymästä laittomasta hyökkäyssodasta ja sen seurauksista jää vajaaksi ilman hyökkäysrikoksen käsittelyä. Suomi haluaa olla Ukrainan tukena löytämässä tehokkaimmat keinot, joilla hyökkäysrikokseen syyllistyneet saadaan vastuuseen, toteaa ulkoministeri Pekka Haavisto.
Sotarikokset, rikokset ihmisyyttä vastaan, joukkotuhonta eli kansanmurha ja hyökkäysrikos ovat vakavimpia kansainvälisiä rikoksia. Ne koskettavat koko kansainvälistä yhteisöä ja vaarantavat kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden. Ukrainassa tapahtuvia sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan käsitellään sekä Ukrainassa että kansainvälisesti. Suomi tukee sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen että Ukrainan kansallisten viranomaisten työtä.
Hyökkäysrikos edellyttää sellaista hyökkäystekoa, joka on ilmeisellä tavalla YK:n peruskirjan vastainen. Hyökkäysrikokseen voi syyllistyä vain henkilö, joka voi tosiasiallisesti määrätä valtion poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä.
Suomi katsoo vakiintuneesti hyökkäysrikoksen olevan yksi vakavimpia kansainvälisiä rikoksia ja on yksi 44 valtiosta, jotka ovat ratifioineet Rooman perussäännön hyökkäysrikosta koskevat muutokset.
