Extralehdet Extralehdet
Kolmasosa hyvinvointialueista saa uutta lainanottovaltuutta vuodelle 2026. Muut hyvinvointialueet voivat jatkaa aiempia investointihankkeita normaalisti ja nostaa niihin osoitetut lainat, mutta ne eivät voi ottaa lainaa uusiin hankkeisiin.
Valtioneuvosto päätti 8. toukokuuta hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksista vuodelle 2026. Vuoden 2025 talousarvioiden vuosikatteet ovat osalla hyvinvointialueista pieniä ja nykyinen lainakanta vastaavasti suuri, minkä vuoksi valtaosa hyvinvointialueista ei saa lainanottovaltuutta.
Lainanottovaltuus koskee pitkäaikaisia eli yli vuoden pituisia lainoja. Lainanottovaltuuksien ja inves-tointien ohjauksen tarkoitus on hillitä alueiden velkaantumista. Investointien ohjauksella varmistetaan myös, että investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan hyvinvointialueiden tehtäviä koskevien val-takunnallisten tavoitteiden mukaisesti ja etteivät hyvinvointialueet toteuta päällekkäisiä tai muutoin tarpeettomia investointeja.
Lainaa voi nostaa myös aiempien valtuuksien perusteella
Vuoden 2026 lainanottovaltuus koskee vain uusia, käynnistyviä hankkeita varten nostettavia lainoja. Hyvinvointialueet voivat toteuttaa aiempina vuosina käynnistyneet investointihankkeet ja nostaa niiden rahoittamiseksi tarvittavat lainat aiempien lainanottovaltuuksien mukaisesti. Vuosien 2023-2025 lainanottovaltuuksiin perustuen hyvinvointialueet voivat nostaa pitkäaikaista lainaa tai tehdä investointeja vastaavia sopimuksia vuonna 2026 tai myöhemmin 4,1 miljardilla eurolla.
Valtioneuvosto päättää vuosittain kunkin hyvinvointialueen valtuudesta pitkäaikaisen lainan ottamiseksi. Hyvinvointialue saa ottaa päätöksen mukaisen määrän lainaa, jolla rahoitetaan investointisuunnitelman hankkeita. Päätös koskee hyvinvointialueiden lisäksi HUS-yhtymää.
Lainanottovaltuuksista säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa, ja valtuudet lasketaan hyvinvointialueiden taloustietoihin perustuen. Lainanottovaltuus perustuu hyvinvointialueen lainanhoitokykyyn, ja se lasketaan lainojen enimmäismäärän ja vuoden alun ennakoidun lainamäärän erotuksena.
Valtioneuvosto voi muuttaa lainanottovaltuutta, jos hyvinvointialueen investointi on välttämätön palveluiden turvaamisen kannalta. Aloitteen lainanottovaltuuden muuttamisesta voi tehdä hyvinvointialue itse tai jokin hyvinvointialueita ohjaavista ministeriöistä. Vuoden 2025 lainanottovaltuutta on muutettu 13 hyvinvointialueelle sekä HUS-yhtymälle.
