Savonlinna kustantaa yli 75-vuotiaille liukuesteet

Savonlinnan kaupunki tarjoaa liukuesteet 75-vuotiaille ja sitä iäkkäimmille savonlinnalaisille aktiivista liikkumista varten. Kaupunki ja Sosteri haluavat turvata iäkkäiden liikkumisen talvisinkin liikuntakyvyn ylläpitämiseksi.

Liukuesteiden käyttö lisää turvallisuutta ja ehkäisee kaatumisia kävellessä lumisissa ja jäisissä olosuhteissa.

– Kaatuminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, toimintakyvyn laskua ja pelkoa. Liukuesteet kengissä on yksi keino pysyä paremmin pystyssä, kertoo Sosterin vt. kliininen asiantuntija, fysioterapeutti Tarja Tynkkynen.

Lähes kaikkiin kenkiin sopivat irtoliukuesteet kiinnitetään kenkiin aina ulos lähtiessä. Irtoliukuesteet ovat malliltaan kannan alle tulevia kantaliukuesteitä. Kiinnitys on tarranauhalla, joten se on helppo laittaa kenkään ja ottaa pois.

– Tuote ei korvaa aktiiviliikkujan nastakenkiä, vaan on tarkoitettu tilapäiskäyttöön, jatkaa Tynkkynen.

Liukuesteitä on jaossa rajallinen määrä. Tänä vuonna ensisijalla ovat ne, jotka eivät ole aiemmin saaneet kaupungin kustantamia liukuesteitä, sekä päivittäin jalkeilla olevat ikäihmiset. Tavoitteemme on pitää jalat tukevasti maan pinnalla ja kannustaa omatoimiseen liikkumiseen. Sosterista muistutetaan vielä, että kaatumisen riski kasvaa iän myötä koordinaatiokyvyn heiketessä.

Liukuesteitä on saatavana

ke 23.2.2022 alkaen:

  • Savonlinnassa Citymarketin yhteydessä toimivalta AvainSuutarilta arkipäivisin klo 9-17

to 24.2.2022 alkaen

  • Savonrannalla terveysaseman vastaanotosta vastaanottoaikana
  • Kerimäellä terveysaseman kuntoutuksesta klo 12-13 (ensisijaisesti), muuna aikana vastaanotosta vastaanottoaikana
  • Punkaharjulla terveysaseman kuntoutuksesta klo 9–10 (ensisijaisesti), muuna aikana vastaanotosta vastaanottoaikana

Säännöllinen voima- ja tasapainoharjoittelu vähentävät iäkkäiden kaatumista.  Liukuesteitä hakiessa saa mukaan myös ”Pysytään pystyssä”-oppaan, jossa on tietoa kaatumisten ehkäisystä.

Liikenne – ja viestintäministeriö tutki liukastumis- ja kaatumistapaturmien yleisyyttä

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös talvikunnossapidon ja jalankulkusääpalveluiden merkitystä liukastumistapaturmien ehkäisytyössä ja kävelyn huomioonottamista kuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tutkimuksen ministeriölle toteutti VTT Oy.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset ovat jo nyt kokonaisuutena suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset. Liukkaiden kelien yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä ja väestön ikääntyminen tulevat todennäköisesti lisäämään liukastumistapaturmia ja niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Nuoret liukastuvat useammin, ikäihmiset kärsivät vakavimmat seuraukset

Tutkimuksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 125 000 liukastumis- ja kaatumistapaturmaa. Hieman yli puolet näistä tapaturmista tapahtuu naisille (56 %) ja pääasiassa työikäiselle väestölle (66 % 20-54-vuotiaille, 28 % 55-74-vuotiaille ja 7 % yli 75-vuotiaille). Liukastumis- ja kaatumistapaturmissa tilastot eroavat yleisestä liikenneonnettomuuksia koskevasta tilastosta, jossa miesten loukkaantumisriski kaikilla kulkutavoilla on naisia korkeampi.

Liukastumis- ja kaatumistapaturmista noin puolet vaatii terveydenhoitoa. Näistä lähes puolet (46 %) on lieviä loukkaantumisia ja noin neljä prosenttia vakavia loukkaantumisia.

Yleisimpiä liukastumiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat väylien huono talvikunnossapito tai väylien yllättävät liukkaat kohdat, jalkineiden huono pito ja kiire. Pääosa tapaturmista tapahtuu kaupunkien ja kuntien vastuulla olevissa yleisessä liikkumisympäristössä eli ajoradalla, jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joukkoliikenteen pysäkeillä, puistoissa ja sekä julkisen rakennuksen piha- tai paikoitusalueilla.

Väestön liikkumista tukevat toimet hyödyttävät koko yhteiskuntaa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kävelyn turvallisuus talviolosuhteissa on yhä huono, vaikka ongelma on tunnistettu jo vuosituhannen vaihteessa tehdyissä selvityksissä. Jalankulkuväylien talvikunnossapidon laadulla on merkitystä myös yhteiskunnan toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska talviset jalankulkuolosuhteet koettelevat eri väestöryhmiä eri tavoin. Tutkimuksesta ilmeneekin, että ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset pitivät talvikunnossapidon toimenpiteitä tärkeämpinä kuin muut vastaajat.

Kaupunkien ja kuntien väylien talvikunnossapidon toteutustavat vaihtelevat, eikä arviointeja talvikunnossapidon vaikutuksesta liukastumistapaturmien ehkäisyyn ole tehty kuin muutamia. Usein toistuva löydös kuitenkin on, että talvikunnossapidon kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin liukastumistapaturmien seuraamuksista aiheutuneet kustannukset.

Huomionarvoinen tutkimustulos on myös se, että suuri osa liikkumisympäristössä tapahtuvista loukkaantumisista jää liikenneturvallisuustyön ulkopuolelle, sillä liukastumis- ja kaatumistapaturmat eivät sisälly liikenneturvallisuustoimenpiteiden piiriin. Tutkimuksessa kannustetaankin liikenneturvallisuustyön laajentamista tältä osin ja tapaturmien tehokkaampaa tilastointia sisällyttämällä liikenneympäristössä tapahtuvat liukastumis- ja kaatumistapaturmat viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. Tapaturmien parempi huomiointi liikenneturvallisuustyössä voisi johtaa tehokkaampiin toimenpiteisiin. Tutkimuksessa ehdotetaan lisäksi terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin avointa saatavuutta tutkimuskäyttöön ja päätöksenteon tueksi.

Tutkimuksessa suositellaan kansalaisten tilannetietoisuuden lisäämistä nostamalla esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen jalankulkusään näkyvyyttä medioissa. Jalankulkijoille erikseen suunnatut säätietopalvelut ovat hyödyllisiä siksi, että autoilun kannalta liukkaat olosuhteet eivät ole aina kävelyn kannalta haasteellisia. Noin kolmannes tutkimuksen vastaajista mainitsi jalankulkusäätiedon vaikuttaneen kävelyreitin valintaansa tai kenkien liukuesteiden käyttöön. Toisaalta liukastumisen kokeneista vastaajista noin kymmenes kertoi, ettei liukastumisen koettuaan lähde liukkaalla kelillä mielellään ulos.

– Vaikka liukastumistapaturmista aiheutuu kustannuksia, on hyvä pitää mielessä, että myös liikkumattomuudesta aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on suomalaisen ja yleensä länsimaisen yhteiskunnan keskeisimpiä haasteita. Koko yhteiskunnan kokema hyöty kasvaa, jos liukastumistapaturmien ehkäisyllä voidaan lisätä ihmisten liikkumista, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla.

Katso myös

Pääsiäisliikenne Lounais-Suomessa

Lounais-Suomen poliisi on valvonut pääsiäisliikennettä. Tienkäyttäjiä on valvottu tutkakalustolla ja alkometreillä. Rattijuopumusten ja törkeiden liikenneturvallisuuden …

Tilaa vastaukset kommenttiisi
Lähetä muistutus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit
0
Mitä mieltä olet? Kirjoita kommentti !x