Runsas maidon kulutus on yhteydessä tyypin 1 diabeteksen esiasteen riskiin

Suomessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että runsaasti lehmänmaitovalmisteita käyttävillä lapsilla on muita suurempi todennäköisyys saada tyypin 1 diabeteksen esiaste.

Tyypin 1 diabetes on lapsilla Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Sen ilmaantuvuus on lisääntynyt moninkertaisesti 1950-luvulta lähtien.

Helsingin yliopiston elintarviketieteiden maisteri Katariina Koivusaari havaitsi väitöstutkimuksessaan, että runsas maidon kulutus oli yhteydessä suurentuneeseen tyypin 1 diabeteksen kehittymisen riskiin lapsilla, joilla oli perinnöllinen alttius tautiin.

– Maito on koostumukseltaan hyvin monimutkainen aine, eikä tähänastisten tutkimusten perusteella voida sanoa, mitkä tekijät maidossa mahdollisesti liittyvät sairauksien riskiin, sanoo Koivusaari.

Myös aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että runsas maidon käyttö varhaislapsuudessa saattaa altistaa tyypin 1 diabetekselle.

Äidinmaidonkorvikkeella yhteys lasten astmaan?

Tyypin 1 diabeteksen lisäksi Koivusaari tutki maitovalmisteiden yhteyttä lasten astman kehittymiseen. Tutkimuksessa ilmeni, että voimakkaasti lämpökäsiteltyjen maitovalmisteiden, kuten äidinmaidonkorvikkeiden, kulutus oli yhteydessä suurentuneeseen astman riskiin. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu miedommin lämpökäsitellyillä, pastöroiduilla maitotuotteilla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että maidon prosessointi saattaa muuttaa maidon immunologisia ominaisuuksia.

Astman osalta aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että prosessoimattoman raakamaidon kulutus saattaa suojata lasta astmalta. Raakamaitoa ei kuitenkaan voida suositella lapsille, sillä se saattaa sisältää terveydelle vaarallisia bakteereita. Koivusaaren väitöstutkimus on ensimmäinen tutkimus, jossa on havaittu, että runsas voimakkaasti lämpökäsiteltyjen maitovalmisteiden, joihin myös äidinmaidonkorvike lukeutuu, kulutus saattaa liittyä lasten suurentuneeseen riskiin sairastua astmaan.

Koivusaaren mukaan tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan ymmärtää, altistaako maitovalmisteiden käyttö todella tyypin 1 diabetekselle ja äidinmaidonkorvikkeiden käyttö astmalle. Havaittuja yhteyksiä voi selittää myös jonkin muu vielä tunnistamaton tekijä.

– Jatkotutkimuksissa olisi myös tärkeää selvittää, mikä maidossa saattaa olla sairauksien riskiin liittyvä tekijä, jotta se olisi mahdollista huomioida prosessoinnissa. Yksittäiset tutkimustulokset eivät muuta ravitsemussuosituksia, jotka pohjautuvat laajaan tutkimusnäyttöön, Koivusaari toteaa.

Tutkimuksessa käytetty aineisto

Koivusaaren väitöstutkimuksen aineisto pohjautuu ”Type 1 Diabetes Prediction and Prevention” (DIPP) -tutkimukseen, jossa on mukana yli 6000 vuosien 1996 ja 2004 välisenä aikana Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa syntynyttä lasta.

Tutkimuksessa tieto lasten ruokavaliosta kerättiin ruokapäiväkirjojen avulla. Maitovalmisteet luokiteltiin kuumennuskäsittelyn ja homogenoinnin mukaan. Lapsilta seurattiin diabeteksen esiastetta kuvaavien autovasta-aineiden ilmaantumista verinäytteisiin 3–12 kuukauden välein ja tieto astmasta kerättiin, kun lapsi oli viiden vuoden iässä.