Extralehdet Extralehdet
Viimeisetkin alueelliset piirinuohoussopimukset lakkaavat ja koko maassa siirrytään nuohouspalvelujen vapaaseen tarjontaan 30.6.2019. Nuohous on tehtävä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.
Nuohouspalvelujen lainsäädäntö uudistui vuoden alussa. Muutos tarkoitti piirinuohousjärjestelmän loppumista koko maassa viimeistään siirtymäajan jälkeen. Kesäkuun loppuun asti piirinuohous on ollut vielä käytössä Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Jokilaaksoissa sekä yhdeksän muun pelastuslaitoksen alueella osittain.
Nuohoustyötä saa tehdä vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Vastuu tulisijan ja savuhormin säännöllisestä nuohouksesta on edelleen rakennuksen omistajalla ja haltijalla. Myös nuohouksen määrävälit säilyivät entisenä. Vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa nuohous on tehtävä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.
Siirtymäaikana nuohouspalvelujen tarjonta ja saatavuus ei ole muuttunut merkittävästi. Pääosin entiset piirinuohoojat ovat jatkaneet vanhoilla alueillaan. Tilanne voi kuitenkin vaihdella paikkakuntakohtaisesti. On vielä liian aikaista arvioida uudistuksen vaikutuksia paloturvallisuuteen tai nuohouspalveluihin laajemmin.
Nuohous on osa rakennuksen paloturvallisuutta
Tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta. Rakennuksen omistajalla on pelastuslain mukaan velvollisuus huolehtia säännöllisestä nuohouksesta. Paloturvallisuuden lisäksi säännöllinen nuohous on myös tarpeen, jotta tulisija toimisi hyvällä lämmitysteholla ja hormi vetäisi.
Nuohouksessa tulisija ja hormi puhdistetaan sekä tarkastetaan silmämääräisesti niiden kunto paloturvallisuuden näkökulmasta. Nuohooja antaa asiakkaalle todistuksen suoritetusta nuohoustyöstä. Nuohoustodistuksessa nuohooja yksilöi myös havaitsemansa viat ja puutteet. Tulipalon vaaraa aiheuttavat vakavat viat ja puutteet nuohooja ilmoittaa myös pelastuslaitokselle.
Tilastojen mukaan rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista noin 15 % liittyy tulisijoihin ja savuhormeihin. Tulisijojen ja savuhormien paloista nokipaloja on noin kolmasosa eli vuosittain keskimäärin kolmesataa. Tulisijojen ja hormien vaurioista aiheutuneita tulipaloja on vuosittain alle sata.
Suomessa on yhteensä noin 1,27 miljoonaa nuohottavaa kiinteistöä, joista 74 % on asuinrakennuksia ja 25 % vapaa-ajan asuntoja. Nuohottavia tulisijoja on arvion mukaan noin 3,5 miljoonaa. Vuosittain nuohous tulisi tehdä hieman yli miljoonassa kiinteistössä.
